Työn kuormittavuus saa vanhustyöntekijät harkitsemaan työnsä lopettamista

Vanhustyöntekijöiden työn lopettamisaikeet ovat yleistyneet voimakkaasti Suomessa. Jo kaksi viidestä kertoo harkinneensa työnsä jättämistä. Lopettamisaikeiden syitä kartoittanut Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa, että työn kuormittavuuteen on puututtava.

Erityisesti kotihoidon työntekijöiden psykofyysiset rasitusoireet ovat lisääntyneet paljonTutkijoiden mukaan kotihoitoon tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

– Vuonna 2005 vanhushoidon työntekijöistä 26 prosenttia kertoi harkinneensa vakavasti työnsä lopettamista. Vuonna 2015 vastaava osuus oli 39 prosenttia. Erityisen voimakkaasti lopettamisaikeet ovat yleistyneet kotihoidossa, tutkijatohtori Lina Van Aerschot kertoo.

Samaan aikaan lopettamisaikeiden kanssa ovat voimistuneet vanhustyöntekijöiden kokemukset työn kuormittavuudesta. Yhä useampi kokee itsensä työpäivän jälkeen henkisesti ja fyysisesti uupuneeksi sekä kärsii työstä johtuvista selkäkivuista ja univaikeuksista. Kuormitus on kasvanut erityisesti kotihoidossa.

– Tutkimuksessamme hoitajien psykofyysinen kuormitus lisäsi lopettamisaikeita selvästi eniten. Lisäksi lopettamisaikeita lisäsivät kokemukset siitä, etteivät työtehtävät ole aina mielekkäitä. Lliian paljon työaikaa kuluu asioiden kirjaamiseen eikä lähijohtajalta saa riittävästi tukea, Van Aerschot tiivistää tutkimustuloksia.

Ympärivuorokautisen hoidon karsiminen lisää kotihoidon työkuormaa

Jos vanhushoidon työoloja halutaan parantaa ja alan vetovoimaa lisätä, työkuorma ei saa olla nykyisellä tasolla.

– Työntekijöitä pitää olla riittävästi, työtehtävien on oltava ajan tasalla ja lähijohtamista pitää vahvistaa, jotta työntekijät saavat johdolta tarvitsemansa tuen, tutkijatohtori Antero Olakivi sanoo.

Yksi kotihoidon työn kuormittavuuteen vaikuttava seikka on ympärivuorokautisen hoidon saatavuus. Ympärivuorokautista hoitoa on karsittu erityisesti yli 90-vuotiailta dementiaa sairastavilta ihmisiltä. Nyt hyvin iäkkäät ja paljon hoivaa tarvitsevat ihmiset asuvat kotihoidon turvin kodeissaan.

– Tällöin kotihoidon työ muodostuu erityisen vaativaksi ja resurssien puutteessa myös kohtuuttoman raskaaksi. Kotihoidon työn kuormitusta on mahdollista keventää paitsi parantamalla kotihoidon henkilöstömitoitusta ja muita resursseja, myös parantamalla ympärivuorokautisen hoidon saatavuutta, Olakivi huomauttaa.

Ellei vanhustyön kuormittavuuteen ja muihin epäkohtiin puututa, vanhustyöhön ei saada työntekijöitä eikä ikääntyneiden hoitoa pystytä järjestämään, tutkijat kiteyttävät.

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Antero Olakivi, Lina Van Aerschot, Jiby Mathew Puthenparambil ja Teppo Kröger Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista tarkastelivat vanhustyöntekijöiden lopettamisaikeita vuosina 2005 ja 2015 kerätyllä kyselyaineistolla, joka kattoi noin 1200 vastaajaa. Vastaajat olivat pääosin lähi- ja perushoitajia. Tutkimus julkaistiin uusimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä: www.yplehti.fi

Lisätietoa:

Tutkijatohtori Lina Van Aerschot, 040 805 3767, lina.vanaerschot@jyu.fi

Tutkijatohtori Antero Olakivi, 050 448 4267, antero.olakivi@helsinki.fi

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.