Tutkimus: Vajaat 40 % yli 60-vuotiaista seuraa terveydentilaansa säännöllisesti – Pulssia mitataan vieläkin laiskemmin, kertoo Kansan liike

Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin teettämän tutkimuksen* mukaan vähän yli seitsemän prosenttia yli 60-vuotiaista suomalaisista mittaa pulssiaan joko päivittäin tai useamman kerran päivässä. Asiantuntijan mukaan luvun soisi olevan huomattavasti korkeampi, sillä säännöllisellä pulssinmittauksella on mahdollista löytää ensimmäiset merkit eteisvärinästä. Siksi Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin, Sydänliiton ja Aivoliiton yhteiskampanja Kansan liike tekee hartiavoimin töitä tilanteen muuttamiseksi.

Jos eteisvärinä havaittaisiin ajoissa, yhä useampi voisi välttää aivoinfarktin. Ensimerkit eteisvärinästä on mahdollista huomata lisäämällä arkirutiineihin yksi uusi tapa: säännöllinen pulssinmittaus käsin tunnustelemalla. Tavan juurruttamiseksi on perustettu Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin, Sydänliiton ja Aivoliiton yhteinen Kansan liike, johon liittyvässä tutkimuksessa kysyttiin yli 60-vuotiaiden suomalaisten terveystottumuksista.

Kyselyyn vastaajista alle puolet (38,4 %) kertoo seuraavansa terveydentilaansa säännöllisesti. Pulssinmittausinto oli vieläkin vähäisempää: omaa pulssiaan mittaa päivittäin tai useamman kerran päivässä vain 7,5 % vastaajista. Useamman kerran viikossa pulssiaan mittaa 11,5 % ja noin kerran viikossa 19,5 % vastaajista.

Myös tietoisuus pulssin mittauksen hyödyistä on vielä alkutekijöissään. ’Ensimmäiset merkit eteisvärinästä voi löytää helposti oman pulssin säännöllisellä mittaamisella’ -väittämän kanssa oli samaa mieltä 20,5 % vastaajista.

”Eteisvärinän havaitsemisen haasteena on ennen kaikkea sen kohtauksittaisuus, joten luvut ovat huolestuttavan matalia sekä tietoisuuden että itse pulssin mittaamisen suhteen. Eteisvärinä voi olla ihmisellä täysin oireeton ja ensimmäinen oire piilevästä eteisvärinästä voi pahimmassa tapauksessa olla aivoverenkiertohäiriö”, kertoo kardiologi Harri Hietanen Helsingin kaupungilta.

Myös verenpainemittarin varoitus epäsäännöllisestä sykkeestä voi johtaa eteisvärinän jäljille. Yhä useammin kädessä on myös älykello, joka seuraa jatkuvasti sykkeen vaihtelua ja osaa jo varsin luotettavasti tunnistaa eteisvärinän.

”Molemmissa tapauksissa oireettomaltakin kannattaa herkästi tarkistaa sydänsähkökäyrä eli EKG eteisvärinän havaitsemiseksi ajoissa”, Hietanen sanoo.

16,6 % vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että olisi valmis seuraamaan pulssiaan aktiivisemmin tulevaisuudessa, jos sillä olisi positiivinen vaikutus terveyden ylläpitämiseen, ja jopa 40,8 % oli väittämän kanssa melko samaa mieltä. Tiedon lisäämisellä ja Kansan liikkeen kaltaisilla kampanjoilla on siis hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kohderyhmään.

Kansantauti vaatii Kansan liikkeen

Suomessa arvioidaan olevan nykyään lähes 230 000 eteisvärinäpotilasta1, ja noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään2. Todellisuudessa eteisvärinäpotilaita on todennäköisesti huomattavasti enemmän, sillä noin 31 prosenttia heistä on oireettomia3. Arvioidaan, että joka kolmas yli 55-vuotias tulee sairastumaan elinaikanaan eteisvärinään1.

Kyseessä on siis todellinen kansantauti, ja siksi Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin, Sydänliiton ja Aivoliiton yhteiskampanja kannustaa tekemään pulssinmittauksesta jokapäiväisen tavan, Kansan liikkeen.

Merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä on ikä, ja eteisvärinä onkin erityisesti yli 65-vuotiaiden sairaus1. Myös muut perussairaudet kuten kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta tai läppäviat, ylipaino, diabetes ja uniapnea altistavat eteisvärinälle1.

”Pulssin mittaamisen hyötyjä ei ymmärretä vielä likimainkaan tarpeeksi hyvin, ja siksi Kansan liikkeen kaltaiset kampanjat ovat erityisen tärkeitä niin inhimillisestä kuin yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Yksinkertainen käsiliike voi pelastaa henkesi. Kansan liikkeen tavoitteena on saada pulssinmittausluvut vielä jyrkkään nousuun”, sanoo Pfizerin lääketieteellinen asiantuntija Pia Eloranta.

Jos sydämensyke on epäsäännöllinen, on syytä olla yhteydessä lääkärin. Varsinainen diagnoosi tehdään aina lääkärin määräämän EKG:n perusteella.

Lue lisää Kansan liikkeestä osoitteessa: https://www.terveydentukena.fi/kansanliike.

*Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin teettämän tutkimuksen toteutti Bilendi 12.–16. toukokuuta 2021. Tiedonkeruu toteutettiin 1 000:lle yli 60-vuotiaalle suomalaiselle online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa. Otanta suoritettiin kansallisesti edustavana kyseisessä kohderyhmässä sukupuolen, iän ja alueen mukaan.

Lähteet:

  1. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Lääkärikirja Duodecim 2021.
  2. High prevalence of atrial fibrillation among patients with ischemic stroke. Friberg L et al. Stroke. 2014;45(9):2599–
  3. Antithrombotic treatment patterns in patients with newly diagnosed nonvalvular atrial fibrillation: The GLORIA-AF Registry, Phase II. Boriani G et al. Am J Med. 2015;128(5):509–518.

Lisätietoja:

Jutta Joutseno
Viestintäpäällikkö, Pfizer
Puh. 09 430 040

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.