Temperamentti voi selittää miksi toisille oppimisen motivaattorina toimiva ”porkkana” voi toisille ollakin ”keppi”

Anna Rawlings tutki Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan temperamentin eli palkkio- ja rangaistusherkkyyksien yhteyksiä motivaatioon eri-ikäisten oppijoiden parissa.

Tutkimuksessaan Anna Rawlings tarkasteli motivaatiota sekä taipumuksina suosia oppimiskontekstissa tietynlaisia tavoitteita, kuten oppimista, muiden päihittämistä tai työnteon välttelyä, että aine- ja kurssikohtaisena kiinnostuksena, kuormituksena ja yrittämisenä. Näiden motivaation osa-alueiden on aiemmin todettu olevan yhteydessä sekä toisiinsa että laajemmin oppimiseen ja hyvinvointiin.

– Tulokset osoittivat palkkio- ja rangaistusherkkyyksien suuntaavan molempia motivaation osa-alueita keskenään eri tavoin sekä myönteisesti että kielteisesti oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta, kertoo Rawlings.

Nämä temperamenttiherkkyydet edustavat keskeisiä eroja yksilön psykologisessa rakenteessa. Niiden erilaisten motivaationaalisten yhteyksien ymmärtäminen ja huomioiminen on välttämätöntä, kun selvitetään, miten temperamentiltaan erilaisten oppijoiden motivaatiota ja hyvinvointia voidaan parhaiten edistää ja vastata heidän tarpeisiinsa.

Erot temperamentissa saavat yksilöt tulkitsemaan ympäristön viestejä ja omia kokemuksiaan eri tavoin

Palkkio- ja rangaistusherkkyydet altistavat yksilöä havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäristönsä viestejä ja kokemuksia itselleen ominaisin tavoin: mahdollisesti palkitsevina ja haluttavina ja sitenlähestyttävinä, tai uhkaavaksi koettuina ja välteltävinä. Rawlingsin mukaan tyypillisimmillään erot ilmenevät suhtautumisessa uusiin tilanteisiin ja olosuhteisiin tai vaikka vieraiden ihmisten seuraan ja huomioon. Näin esimerkiksi uudenlainen työ- tai oppimistehtävä tai muille esiintyminen voivat edustaa jotain hauskaa ja palkitsevaa yhdelle oppijalle, mutta olla toiselle uhka, jota vältellä kaikin voimin.

Temperamenttiherkkyyksien ja motivaation yhteydet toistuivat varsin yhdenmukaisina eri ikäisten oppijoiden parissa.

– Herkkyys palkkiolle, joka on riippuvaista toisista ihmisistä, kuten heiltä saadusta huomiosta tai kehuista, näyttäytyi motivaation ja hyvinvoinnin kannalta ongelmallisena, Rawlings toteaa.

Herkkyys muiden huomiolle ja kehuille ennusti vähäisempää oppimisen tavoittelua, korkeampaa suoritushakuisuutta sekä suoritustilanteiden ja työnteon välttelyä, sekä yliopisto-opiskelijoilla että alakoululaisilla. Lukiolaisten kurssikokemuksissa puolestaan tämä herkkyys lisäsi psykologista kuormitusta ja vähensi yrittämistä.

Myös rangaistusherkkyyden eli alttiuden kokea ja tulkita ympäristössään erilaisia uhkia todettiin ennustavan kahdeksasluokkalaisten matematiikan oppiaineessa kokemaa kuormitusta, ja suoritushakuisuutta sekä suoritustilanteiden välttelyä niin alakoululaisilla kuin yliopisto-opiskelijoillakin.

Yksilön omiin toimiin tai sisäisiin tiloihin (uutuushakuisuus, innostuneisuus omista tekemisistä ja onnistumisista) liittyvä palkkioherkkyys puolestaan oli myönteisesti yhteydessä niin oppimishakuisuuteen kuin aine- ja kurssikohtaiseen kiinnostukseen ja yrittämiseenkin.

– Tämä herkkyys vaikuttaisi motivaatiota ja hyvinvointia tukevalta.

Tutkimukseen osallistui yli tuhat oppijaa

Rawlingsin väitöstutkimukseen osallistui yli tuhat oppijaa alakoululaisista yliopisto-opiskelijoihin.  Tutkimus koostuu kolmesta artikkelista. Ensimmäisessä artikkelissa tarkasteltiin temperamenttiherkkyyksien jakautumista ulottuvuuksiin, ja niiden yhteyksiä yliopisto-opiskelijoiden (N = 506) tavoiteorientaatioihin. Toisessa artikkelissa seurattiin temperamenttiherkkyyksien ja tavoiteorientaatioiden kehityksellisiä yhteyksiä kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana (N = 212). Kolmannessa artikkelissa paneuduttiin temperamenttiherkkyyksien ja kiinnostuksen, kuormituksen ja yrittämisen välisiin yhteyksiin kahdeksasluokkalaisten matematiikan opinnoissa (N = 268) sekä lukiolaisten parissa neljän oppiaineen ensimmäisellä kurssilla (N = 155).

Tutkimus toteutettiin Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi (Motivation, Learning, and Well-Being; MoLeWe) -tutkimuskollektiivissa. MoLeWe -kollektiivi koostuu kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian tutkijoista Itä-Suomen, Helsingin, Turun ja Oslon yliopistoista, sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Åbo Akademista.

 

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.