Minkälaiselta Suomen alueellinen maantiede näyttäytyy, jos sitä ei tarkastele perinteisten aluekehitysmittarien valossa, vaan koetun elämänlaadun näkökulmasta? Mikä yksilötason vaikutus maan sisäisellä muutolla on muuttajan koettuun elämänlaatuun?
Siirtolaisuusinstituutin alueellinen elämänlaatu- ja muuttokysely täyttää tätä tietämyksen aukkoa. Kyselyyn otti osaa yli neljätuhatta suomalaista, joista reilu tuhat oli kyselyä edeltäneen kahden vuoden aikana muuttanut maakunnasta toiseen.
Aineiston mukaan koetun elämänlaadun ja taloudellisen kehityksen maantieteelliset alueet eroavat Suomessa toisistaan. Suuret, vauraat ja dynaamiset kasvukeskukset eivät kykene tuottamaan asukkailleen korkeinta mahdollista elämänlaatua. Sen sijaan koettu elämänlaatu on korkeampaa maaseutuvaltaisilla alueilla ja pienemmillä paikkakunnilla.
”Useimmissa kehittyneissä talouksissa, kuten Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa tai Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, koettu elämänlaatu on keskimäärin korkeampi maaseutuvaltaisimmilla alueilla kuin kaupunkimaisilla”, selittää ilmiötä Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Tomas Hanell.
”Suurkaupungit kykenevät tarjoamaan asukkailleen korkeamman aineellisen elämänlaadun, laajemman palvelutarjonnan, enemmän valinnanvapautta tai monipuolisemmat työmarkkinat. Jossain vaiheessa suurkaupungin negatiiviset piirteet kuitenkin kasvavat niin suuriksi, että kaupunkielämän positiiviset puolet eivät enää kykene niitä kompensoimaan. Nämä negatiiviset piirteet liittyvät tyypillisiin kaupunkimaisiin ilmiöihin, kuten ahtaisiin ja kalliisiin asuntoihin, ajallisesti pitkiin työ- ja koulumatkoihin, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen vaikeuteen, kasautuvaan väkivaltaan ja rikollisuuteen, tai erilaisiin ympäristötekijöihin, kuten siisteyteen tai meluun”, hän jatkaa.
Muuttamalla kyetään parantamaan omaa elämänlaatua, oli muuton suunta mikä tahansa. Koetun elämänlaadun positiivinen muutos oli merkittävintä niillä muuttajilla, jotka muuttivat suuremmalta seudulta pienemmälle, joskin myös vastakkaiseen suuntaan muuttaneilla elämänlaatu koheni enemmän kuin heillä, jotka eivät muuttaneet.
”Suomalaiset muuttavat juuri sellaisille paikkakunnille, jotka keskimäärin tarjoavat alhaisempaa elämänlaatua. Koko yhteiskunnan näkökulmasta tämä voi vaikuttaa paradoksaaliselta, mutta yksittäisen muuttajan näkökulmasta se ei sitä ole. Muuttamalla ihmiset parantavat omaa koettua henkilökohtaista elämänlaatuansa enemmän kuin ne, jotka päättävät olla muuttamatta”, summaa raportin toinen kirjoittaja, vastaava tutkija Markku Mattila Siirtolaisuusinstituutista.
Lisätietoja:
Vastaava tutkija
Tomas Hanell
040 120 4573, tomas.hanell@migrationinstitute.fi