Ripa-hanke yhdistää ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden osaamisen ”Jotta yksikään nuori ei tuntisi olevansa yksin”

”Alussa kukan polttaminen oli jännää, kunnes tunne muuttui peloksi.”

Nuorten päihdekäyttäytymisessä on näkynyt muutoksia jo useiden vuosien ajan. Raittiiden nuorten osuus nousee siinä, missä kasvaa kannabista kokeilleiden alaikäisten määrä. Vaikka nuoret käyttävät alkoholia yhä vähemmän, he, jotka päätyvät käyttämään vahvempia aineita, uppoavat samalla yhtä syvemmälle rikollisuuden maailmaan.
Suomessa arvioidaan olevan 100 000 syrjäytynyttä ja syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta.

Jotta syrjäytyminen saataisiin pysäytettyä, olisi sirpaleisen palvelujärjestelmämme toimittava huomattavasti sujuvammin. Helsingissä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen on panostettu niin kaupunkistrategian kuin eri järjestöjen toteuttamien hankkeiden voimin. Aseman Lapset ry on muun muassa jo 30 vuoden ajan pyrkinyt auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria tarjoamalla turvallista ohjaamista avun ja tuen piiriin, sekä järjestämällä heille mielekästä tekemistä päihteiden käytön sijaan.

Aseman Lasten Bunkkeritiimi työskentelee päivittäin lukuisten haastavien tilanteiden ja konfliktien parissa estääkseen nuorten syrjäytymistä ja rikollisille poluille ajautumista. Bunkkeritiimi tekee tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten, koulujen, poliisin ja lasten vanhempien kanssa. Aseman Lasten Pasila-hankkeessa Helsingin poliisin nuorisoryhmä ohjaa hankkeeseen nuoria, jotka ovat tehneet toistuvasti rikoksia ja joiden arvioidaan hyötyvän nuorisotyön ammattilaisten tuesta.

Uusimmassa Ripa-hankkeessa nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset porautuvat yhä syvemmälle rikoksia uusivien nuorten maailmaan yhdistämällä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden tietotaitoa ammatilliseen osaamiseen. Kokemusasiantuntijoiden ruohonjuuritason ymmärrys ja niin sanotusti saman kielen puhuminen nuorten kanssa antaa syvyyttä ammattilaisille auttaa nuoria parhaiten eri palveluihin. Ripa-hankkeen tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä, työkaluja ja lähestymistapoja kasautuvasti oireilevien nuorten tilanteisiin.

Tuntematon painajainen

Tämän päivän nuorten pahoinvointi nousee esille muun muassa liian kiireisestä ja hektisestä arjesta, yhteiskuntamme liian korkealle nuoriin kohdistuneista tavoitteista, perusturvaetuuksien liian alhaisesta tasosta, eriarvoisuudesta, yksinäisyyden tunteesta ja liian monimutkaisesta, sekä pirstaleisesta palvelujärjestelmästämme. Vaikka koronapandemia on lisäkuormittanut muun muassa mielenterveyspalveluihin ja päihdehoitoon pääsemisen mahdollisuuksia, sillä on turha selittää matalan kynnyksen palvelujen riittämättömyyttä.

Nuorten yleinen pahoinvointi näkyy niin päihteiden käytössä, sosiaalihuollon yhä lisääntyneessä tarpeessa kuin rikosilmoituksien määrissä. Vaikka moni vanhempi ajattelee, ettei heidän hyväosainen ja hyvinvoiva lapsensa voisi ikinä päätyä huumeidenkäyttäjäksi, siihen ei pitäisi tuudittautua koskaan. Yksikin kokeilukerta opiskelubileissä voi olla kohtalokas. Huumeiden käyttö saattaa jo ensimmäisellä käyttökerralla aiheuttaa elimistössä äärimmäisen rankkoja oireita, kuten neurologisia oireita, kouristuksia, harhaisuutta, ahdistuneisuutta, itsetuhoisuutta, munuaisten vajaatoimintaa, pahoinvointia, aggressiivisuutta ja psykoottisuutta.

Tänä päivänä huumeita ja etenkin niiden muunnoksia saa helposti ja niiden ostaminen on jopa helpompaa kuin alkoholin tai tupakan hankkiminen. Huumeiden myyjiä voi kohdata milteipä missä tahansa baareista kahviloihin ja usein niitä saattaa tarjota nuorelle yllättävänkin tuttu kaveri. Vuoden 2019 ESPAD-tutkimuksen mukaan 31 prosenttia nuorista ei käytä alkoholia lainkaan ja yhä harvempi tupakoi, mutta nuorten yleinen asenne kannabik-
sen viihdekäyttöön on huomattavasti löysentynyt.

Suomessa liikkuu yhä lisääntyvissä määrin erilaisia luokittelemattomia huumaavia aineita eli muuntohuumeita. Muuntohuumeet ovat huumausaineiden erilaisia kokeellisia muunnoksia, joita saadaan alkuperäisen aineen kemiallista rakennetta muokkaamalla ja näin ollen niitä ei ole luokiteltu huumausaineiksi huumausainelaissa. Tavallisimpia huumausaineita myydään ja tilataan salaisilta nettisivustoilta, kuten Tor-verkosta.

Äärimmäisen vaarallisia muuntohuumeet ovat sen vuoksi, koska kukaan ei pysty etukäteen tietämään, mitä ne todellisuudessa sisältävät ja mitä vaurioita ne voivat käyttäjissä saada aikaan. Muuntohuumeita markkinoidaan netissä ja katukaupassa edullisemmiksi versioiksi, mutta todellisuudessa ne ovat synteettisiä eli laboratoriossa valmistettuja kemikaaleja, mitkä saattavat sisältää esimerkiksi betonia, maissijauhetta, hiusväriä tai vaikkapa rotanmyrkkyä. Suomessa tunnetuimpien muuntohuumeiden katunimiä ovat muun muassa Crystal Love, Kristalli, Coco, Jehova, Aakkoset ja Daisy.

Tartutaan yhdessä Ripaan

Suomessa lastensuojelun tekemät huostaanotot ja kiireelliset sijoitukset kertovat omaa karua tarinaansa maan päihde-, rikos- ja huumetilanteesta. Vuonna 2019 Suomessa tehtiin lastensuojeluilmoitus
85 746 lapsesta. Samaisena vuonna sijoitettiin kiireellisesti 4 522 lasta ja kodin ulkopuolelle oli vuoden 2019 aikana sijoitettuna yhteensä 18 928 lasta ja nuorta.

Kun nuori alkaa käyttämään säännöllisesti päihdyttäviä aineita, päätyy huonoon seuraan, eikä hänellä ole yhtään turvallista ja luotettavaa aikuista kotona, tilanne voi päättyä huonosti. Laittomien aineiden käyttö voi ajaa nuoren kierteeseen, missä hän rahoittaa huumeiden käytön rikoksilla. Rikollisessa maailmassa väkivalta on arkipäivää, jolloin nuori on päätynyt kierteeseen, mistä ei ole helppoa ulospääsyä.

Aseman Lasten toteuttaman ja STEA-rahoitteisen Ripa-hankkeen projektikoordinaattori Jari (Hune) Raikunen kertoo, että hankkeen tavoitteena on ehkäistä nuorten rikos- ja päihdekierteiden syvenemistä yhdistämällä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden ymmärrystä ammatilliseen toimintaan nuorten parissa.

– On mahtava tehdä töitä kokemusasiantuntijoiden kanssa, jotka todella tietävät kokemuksesta, mitä nämä nuoret käyvät läpi. Tätä toimintamallia kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa, sillä tähän mennessä kasautuvasti oireilevien nuorten tilanteisiin puuttumiseksi ei ole löydetty toimivaa työmuotoa. Ripa-toiminnassa kaikkein tärkeintä on luoda aito luottamus nuoreen ja myös pysyä luottamuksen arvoisena, kertoo Raikunen.

– Pyrimme nuoren itsensä luvalla tutustumaan samalla myös hänen kaveripiiriinsä ja saada näin yhteys suurempaan joukkoon. Meillä ripalaisilla ei ole kiire, niin kuin suurimmalla osalla eri työntekijöistä on yleensä nuorten kanssa. Me käymme tutustumisen alussa vaikka syömässä tai muuten vain hengailemassa nuorten valitsemassa paikassa. Jos tilanne vaatii, niin teemme sen niin monta kertaa, että luottamus alkaa syntymään, hän kuvailee.

Erityisnuorisotyöntekijänä ja katusovittelutoiminnassa työskennellyt Raikunen jatkaa, että heidän kohtaamansa nuoret ovat ajautuneet jo rikoskierteeseen.

– Näitä nuoria on haastava saada puhumaan ja avautumaan, joten lähdemme siitä lähtökohdasta, että kysymme, millä tavalla voisimme jeesata heitä. Kukaan ei pysty yksin näitä nuoria auttamaan, vaan tähän tarvitaan oikeasti meiltä kaikilta yhteistyötä, sydämellä. Me emme voi olettaa tai sanoa nuorelle, että sun tarttee muuttua ja kaikki muu hänen ympärillään voi jatkua vanhaa rataa, hän huomauttaa.

Laurea-ammattikorkeakoulun KEIJO-koulutuksen käyneet Ripa-hankkeen kokemusasiantuntijat ja projektityöntekijät Pietro Saari ja Matti Mears tietävät kokemuksesta, että suurin osa rikoskierteeseen päätyneistä nuorista on ollut pienestä saakka jollakin tavalla heikossa asemassa.

– Maamme koulutusjärjestelmällä on suuri rooli syrjäytyneiden ja rikoksilla sekä päihteillä oireilevien nuorten tarinoissa. Suuri syy nuorten ongelmiin on oppilaita akateemisten taitojen mukaan arvottava järjestelmämme.

– Erityisenä kohteena tässä arvottamisessa ovat muun muassa nepsy-piirteiset lapset ja nuoret sekä äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvat nuoret. Koulujärjestelmän vuoksi lasten ja nuorten pudotuspeli alkaa varhaisessa vaiheessa. Toisilla oppilailla menee siinä hyvin kuin toisilla ongelmat ja pahoinvointi kasautuvat, Saari korostaa.

– Jos lapsella on esimerkiksi jonkinasteinen oppimisongelma tai vaikka ADHD, hän tarvitsee aitoa varhaista apua ja tukea, sekä aikaa ja työrauhaa. Liian moni vahvaa tukea tarvitseva lapsi saa koulussa myönteisen palautteen sijaan rangaistuksia oppimisvaikeuksiensa vuoksi. Osa meistä ei erinäköisistä syistä pysty oppimaan perinteisellä tavalla ja tähän on pakko saada muutos, Saari pamauttaa.

Kuvassa KRP:n/rikosteknisen laboratorion tallentama kuva muuntohuumeista. Suomessa käydään tällä hetkellä kiivasta keskustelua kannabiksen kieltolain kumoamisesta.

Nuori haluaa apua

Projektityöntekijä Saari huomauttaa, ettei heidän kokemusasiantuntijoiden osaamista voisi olla, jos he eivät itse olisi saaneet ammattilaisten apua ja tukea.

– Oman asenteen muuttuminen on kaiken A ja O, mutta se on nuorilta paljon vaadittu. Päihde- ja rikoskierteessä elävän nuoren ajatusmaailma ei ole tarpeeksi kehittynyt, jotta hän osaisi hahmottaa tulevaisuuden. Ripa-hankkeessa on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa yrittää puuttua tällaisiin tilanteisiin, ennen kuin ne ovat liian pitkällä. Nuoret tarvitsevat kuitenkin eniten sitä kuuntelijaa ja aikuista, joka ymmärtää ja on läsnä. Päihteillä ja rikoksilla oirehtivien nuorten kanssa työskennellessä pitää osata ajatella boxin ulkopuolelta ja tehdä vähän extraa, Saari huomauttaa.

Vuonna 2020 Suomessa kirjattiin huumeisiin liittyviä rikoksia yhteensä noin 36 000 kappaletta, joista valtaosa oli huumausaineen käyttörikoksia. Vuonna 2019 THL:n myrkytyskuolematilaston mukaan huumeisiin kuoli Suomessa 189 henkilöä.

Projektityöntekijä Mears yhtyy Saaren mielipiteeseen ja jatkaa, että Suomen palvelujärjestelmä on aivan liian monimutkainen kenelle tahansa.

– Nuori kyllä tarvitsee ja haluaa saada apua, mutta hänen on vaikea napata mistään kiinni. Ripa-hankkeeseen ohjautuneet nuoret ja heidän läheisensä tarvitsevat kuntoutusta ja terapiaa, mutta niitä on vaikea saada. Jokaisen, jolla on ongelmia, täytyy se suurin duuni tehdä oman itsensä kanssa itse, mutta jos siihen ei saa oikeaan aikaan oikeaa apua, niin se on miltei mahdotonta. Me yritämme nyt Ripa-hankkeessa olla niitä aikuisia, jotka autamme, kuuntelemme ja ohjaamme näitä nuoria ja perheitä oikean avun piiriin ja aiomme todellakin seurata, että he myös pääsevät sinne, Mears huomauttaa lopuksi.

Lähteet: Lastensuojelun käsikirja, Ripa-hanke, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Nuorten huumemyrkytyskuolemat/Pirkko Kriikku 2021, Pietro Saaren blogi.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.