Pelkopotilaalle on taattava turvallisuuden tunne Hyvä lääkäri-potilas-suhde perustuu luottamukseen

Hammasta särkee, mutta ajatuskin hammaslääkäriin menosta nostaa sykkeen korkealle ja paniikin tunteen päälle. Tällainen tilanne on monelle suomalaiselle tuttu, sillä eri lähteiden mukaan jonkinasteisesta hammaslääkäripelosta kärsii noin puolet suomalaisista.

Hammashoitopelko on yleistä, mutta siihen tulisi ammattilaisten kiinnittää erityistä huomioita, sillä pahimmillaan hammaslääkärissä käyntien väliin jättäminen vaarantaa vakavasti pelosta kärsivän terveyden. Hammaslääkäripelon syyt ovat aina yksilöllisiä, sillä hammashoitoa pelkäävä ei välttämättä pelkää edes hammaslääkäriä, vaan syy pelkoon juontaa juurensa aivan muusta asiasta.

Pelko hammashoitoa kohtaan voi olla syntynyt kaukana lapsuudessa tai muusta kivuliaasta hoitokokemuksesta vanhempana. Taustalta voi löytyä myös muun muassa ahtaiden paikkojen pelkoa, tuntemattoman pelkoa tai kivun, sekä neulan pelkoa. Hammashoitopelko on luonteeltaan moniulotteinen ongelma ja se kuormittaa koko laajuudessaan niin suunterveyden ammattilaisia kuin aiheuttaa yhteiskunnallisia kustannuksia.

Toimenpiteestä syntynyt neulakammo

Oululainen tapahtumatuottaja ja toinen Juhlagurun yrittäjistä Janna Forss (25 v) kertoo hänen hammaslääkäripelkonsa juontuvan lapsuudessa tapahtuvasta hoitovirheestä.

– Sairastin pienenä poikkeuksellisesti endokardiitin eli sydänläppien tulehduksen. Tuolloin minua pidettiin koomassa yhteensä kolme viikkoa ja jouduin luonnollisesti kokemaan useita erilaisia tutkimuksia ja hoitoja. En itse asiassa muista paljoakaan, mutta oma hammaslääkäripelkoni juontaa juurensa virheellisesti asennetusta kanyylista ja neuloista, hän kuvailee.

Forss kertoo päätyneensä alun perin yksityiselle hammashoitoon kosmeettisista syistä, mutta koska hän koki siellä pelkohoidon hyväksi, hän päätyi hoidattamaan kaikki suuhun ja hampaisiin liittyvät ongelmat ja sairaudet siellä.

– Minulle on tehty paljon hammashoitoja julkisella puolella, enkä voi sanoa saaneeni huonoa hoitoa, mutta yksityisellä käydessä voin itse vaikuttaa enemmän muun muassa hoidon rytmittämiseen oman vointini mukaan. Tällä tarkoitan sitä, että kun julkisella puolella käydään, niin siellä samalla kerralla käydään toimenpide läpi keskustellen ja sen jälkeen suoritetaan itse toimenpide. Yksityisellä käydessä voidaan tehdä niin, että ensimmäisellä kerralla otetaan kuvat ja keskustellaan toimenpiteestä ja toisella kerralla keskitytään itse toimenpiteeseen hammaslääkärin kertoessa samalla rauhallisesti hoidon etenemisestä, hän selventää.

Forss jatkaa, että hänen hoidossaan on tärkeää keskittyä hänen neulakammoonsa, kuten puudutuspiikin laittamiseen ilokaasun avulla.

– Yksityisellä käydessä saan ilokaasua puudutuspiikin laittamisen ajaksi. Kun puudutus toimii, niin sen jälkeen en ilokaasua enää tarvitse. Yleensä pyydän lääkäriä myös kertomaan, mitä hän milloinkin tekee ja kauanko missäkin vaiheessa menee, mutta itse poran ja muiden laitteiden äänet toimenpiteineen eivät minua puudutuksen jälkeen haittaa, hän kuvailee.

Pelko syntyy usein lapsuudessa

Lääkärikeskus Pihlajalinnan Oulun toimipisteen hammasklinikalla työskentelevä ien- ja kiinnityskudossairauksien erikoishammaslääkäri Aleksi Kurth kertoo, että pelkopotilaan hoidossa kaikkein tärkeintä on luottamuksen rakentaminen potilaan ja hammaslääkärin välille.

– Pelkotilanteissa hoidon kokonaistavoite on psykologinen, mihin kuuluu pelon lievittäminen ja joskus siihen riittää pelkästään se, että hammaslääkäri ottaa huomioon potilaan tarpeet ja toiveet koko hoidon toteutuksessa, hän painottaa.

Kurth jatkaa, että hammaslääkäripelkoon harvemmin on syynä mikään yksittäinen tapahtuma, sillä se syntyy pääasiallisesti lapsuudessa. Vanhempien esimerkillä on suuri merkitys siihen, miten lapsi alkaa suhtautumaan suun ja hampaiden hoitoon.

– Lapset ovat uskomattoman tarkkoja ja taitavia seuraamaan omien vanhempiensa käytöstä, kuuntelemaan heidän puheitaan ja aistimaan erilaisia tilanteita ja tunteita. Hammaslääkäripelko voi syntyä yksittäisen hoitotapahtuman seurauksena tai se voi olla mielikuvituksen muodostama voimakas pelko. Pelko voi olla myös vanhemmalta tai muulta tärkeältä ihmiseltä opittu tapa suhtautua hoitoon. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että hammaslääkäri aidosti kuuntelee ja kohtaa jokaisen uuden asiakkaan yksilöllisesti, hän painottaa.

Kurth kertoo, että useimpia pelkopotilaita pelottaa itse kipu sekä tunne kontrollin menettämisestä.

– Se on totta, että hammaslääkärissä potilas on makuuasennossa ja näin ollen jo asetelma itsessään on sellainen, että potilas tuntee olevansa heikossa asemassa. Vaikka potilas voi kokea niin, on tärkeää, että lääkäri kertoo potilaalla hänen olevan kuitenkin aina henkilö, joka määrää tahdin, korostaa Kurth.

– Pelon voittamiseksi tai edes sen sietämiseksi on olemassa paljon erilaisia keinoja. Apuna hoidon aikana voidaan käyttää tarvittaessa muun muassa rentouttavaa lääkitystä tai ilokaasua. Pelkotilanteissa voidaan hyödyntää samoja toimintamenetelmiä niin lapsiin kuin aikuisiin. Riippuu aina toki yksilöllisesti pelon kohteesta, syystä ja potilaan persoonasta, mikä on paras tapa lähestyä tilannetta, Kurth jatkaa.

– Yksi hyvin toimiva keino on ”tell, show, do”-menetelmä. Siinä voidaan tutustua aluksi ihan vain muutamiin hoitovälineisiin, sekä testailla, mihin ja miten esimerkiksi ilmapuustia käytetään. Tällöin ensin puhallellaan ilmaa kädelle ja sitten vasta puhalletaan ikeneen tai hampaaseen. Joskus paikkaushoitoon pääseminen vaatii aikansa ja useita käyntikertoja, mutta pelkohoidon avulla potilas oppii sietämään pelkoa ja parhaimmillaan jopa hallitsemaan sitä, hän huomauttaa.

Kurth jatkaa, että on tärkeää, että potilas tietää hänellä itsellään olevan määräysvallan koko toimenpiteen ajan.

– Tätä ajatusta voidaan vahvistaa esimerkiksi niin, että potilas nostaa käden pystyyn, kun hengähdystauko tuntuu tarpeelliselta. Tällöin lääkäri ottaa sovitusti instrumentit pois suusta.  Haastavimmissa tilanteissa hampaiden ja suun hoito voidaan toteuttaa myös nukutuksessa. Tärkeintä pelon hoidossa on opettaa potilas pois pelosta tai ainakin tulemaan toimeen hetkellisesti sen kanssa.

– Kontrollin mahdollistamisen ohella lääkäri voi toimenpiteen aikana esimerkiksi jutella niitä näitä tai kertoa jotakin huomion kauas pois vievää tarinaa. Hoidon aikana lääkäri voi myös rytmittää hoitoa laskemalla kolmesta viiteen ottaen aina välillä instrumentit pois suusta. Tämä tapa lisää potilaan luottamusta lääkärin ja itse hoitoon. Yleensä lääkäri huomaa nopeastikin, millainen tapa on paras toimia kunkin potilaan kanssa, hän tiivistää.

Ien- ja kiinnityskudossairauksien erikoishammaslääkäri Aleksi Kurth työskentelee Lääkärikeskus Pihlajalinnan Oulun toimipisteen hammasklinikalla. Kurthin erityisosaamisalueita ovat implanttien vieruskudossairaudet sekä ien- ja pehmytkudoskirurgia. Kurth on perehtynyt pelkopotilaiden hoitoon. Kuvassa hän lieventää potilaan kokemaa ahdistusta ilokaasun avulla.

Erilaisia hoitokeinoja

Kurth painottaa, että suun ja hampaiden hoidossa tarvitaan ehdotonta luottamusta lääkärin ja potilaan välillä.

– Pelon ohella kivun hallinta on yhtä tärkeä asia kuin pelon hoitaminen. Silloin kun potilaan kanssa sovitaan jostakin asiasta, niin siitä täytyy pitää kiinni. Hammashoito pyritään toteuttamaan aina potilaan ollessa hereillä, mutta tarpeen vaatiessa hoito voidaan toteuttaa nukutuksessa, Kurth kertoo.

– Jos nukutustoimenpiteeseen mennään, niin silloin tavoitteena on pyrkiä tekemään kaikki toimenpiteet yhdellä nukutuksella. Ainahan tämä ei toki ole mahdollista. Silloin, kun pelkopotilaita hoidetaan yleisanestesiassa, hoidetaan usein vain suunterveyden akuutteja ongelmia, eikä itse pelkoa, hän huomauttaa.

Kurth jatkaa, että kullekin potilaalle valitaan sopiva hoitomuoto yksilöllisesti tarpeiden mukaan.

– Hampaiden hoidossa voidaan käyttää ilokaasusedaatiota, rentouttavaa lääkitystä ja anestesiahammashoitoa eli nukutusta.

Sedaatiossa eli kevytnukutuksessa käytetään sekä rentouttavaa lääkettä että kipulääkitystä (midatsolaamia tai diatsepaamia). Sedaatio sopii erityisesti pelkopotilaille, sillä siinä asiakas on koko ajan hereillä hengittäen itse, mutta voi olla samalla täysin jännittämättä.

– Joskus asiakkaan kanssa joutuu tekemään kovastikin töitä, jotta pelko alkaa helpottamaan. Joskus taas käy niin, että asiakas on päässyt pelon kanssa sinuiksi ja tulee hoitoon niin sanotusti muina miehinä hoitamaan tilanteen pois alta. Näistä asioista ei voi koskaan olla varma etukäteen, sillä kyse on asiakkaan omista ajatuksista ja siitä, miten hän kykenee ohjailemaan niitä ja hallitsemaan pelkojaan, hän lisää lopuksi.

Suussa voi olla monenlaisia sairauksia, joista osa syntyy muun muassa sairauksien ja ikääntymisen myötä. Tupakointi heikentää kuitenkin elimistön puolustusjärjestelmää, ikenien verenkiertoa ja suun haavojen paranemista. Se lisää myös suusyövän riskiä sekä riskiä sairastua parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudossairauteen.

Sietämätön ahdistus ja paniikki

Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleva nuori mies (22 v) kertoo pelkäävänsä erityisesti hampaiden poraamista.

– Minulla on runsaasti erilaisia neuropsykiatrisia ominaisuuksia, joiden vuoksi minun on vaikea hallita muun muassa tunteiden ja stressin säätelyä. Omaan myös voimakkaat aistitoiminnot eli reagoin herkästi erilaisiin ääniin, kosketukseen, hajuihin ja makuihin. Tämän vuoksi minulla on vaikeuksia huolehtia suuni terveydestä, samoin kuin käydä hammaslääkärissä. Onneksi saan hyvää suun ja hampaiden hoitoa, sekä pelkohoitoa Oulun yliopistollisen sairaalaan hammas- ja suusairauksien poliklinikalla, hän kuvailee.

Nuori mies jatkaa, että hänen on vaikea laittaa edes hammasharjaa suuhun, sillä se yksinkertaisesti sattuu.

– Koen samalla tavalla myös eri hammastahnojen kohdalla. Tunnen selkeästi niiden hajut, maut ja koostumukset. Minulla on paljon erilaisia hammasharjoja ja -tahnoja, joista erityisesti pidän reseptillä saatavasta tahnasta. Nyt, kun olen saanut rauhallista hoitoa, niin olen antanut jopa suuhygienistin puhdistaa hampaani ilman esilääkitystä, hän kertoo.

– Kerran minulta paikattiin yksi hammas pelkällä puudutuksella, mutta siihen en enää rupea ilman esilääkitystä tai nukutusta. Pahinta hammashoidossa on pora ja sen laittaminen suuhun. Poran tärinä suussa on niin kamalaa, että minun on pakko saada se pois suusta keinolla millä hyvänsä. Kun alan panikoida, niin en pysty hallitsemaan sitä millään tavalla. Silloin saatan toimia niin, ettei se ole hyväksi muille, eikä minulle itsellenikään, hän kuvailee.

Nuori mies jatkaa, että hän on äärimmäisen tyytyväinen OYS:n hoitoon, sillä häntä hoitavat hoitajat ja lääkärit jaksavat aina olla kärsivällisiä ja ystävällisiä niin keskusteluiden kuin toimenpiteiden aikana.

– Silloin, kun hampaitani esimerkiksi porataan, niin lääkäri laskee joko kolmeen tai viiteen ja sen jälkeen ottaa aina poran pois suusta. Hän kertoo myös koko ajan, miten tilanne etenee ja mitä hän tekee seuraavaksi. Minulle on puhkeamassa viisaudenhampaat ja olen jo valmiiksi paniikissa niiden poistamisen suhteen. Siitä olen onnellinen, että tiedän niiden poiston tapahtuvan nukutuksessa.

– Vaikka tiedän, että minut tullaan nukuttamaan ja minut on nukutettu ennenkin, niin pelkään kuollakseni jo valmiiksi kaikkea sitä, mitä muuta siihen liittyy, hän kuvailee ajatuksiaan.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.