Näin hoitajapula näkyy työpaikkailmoituksissa – asiantuntijat pohtivat ratkaisuja

Hoitajille on tarjolla runsaasti työpaikkoja, ja osaavan henkilöstön löytäminen on usein vaikeaa. Duunitorin asiantuntijat pohtivat, miten rekrytoinnin, työntekijäkokemuksen ja työnantajakuvan kehittäminen voi auttaa osaajapulasta kärsivää alaa – ja vanhenevaa Suomea.

Miten hoitajapula näkyy työnhakupalvelussa?

Tähän mennessä vuonna 2021 Duunitorilla on julkaistu yli 21 800 työpaikkailmoitusta, joissa haetaan erilaisia hoitajia. Hoitajien paikkoja on ollut runsaasti tarjolla aiempinakin vuosina, mutta ilmoitusten määrä näyttäisi olevan kasvussa. Esimerkiksi vuonna 2020 tammi–elokuussa hoitajia etsiviä ilmoituksia julkaistiin noin 19 700.

Tällä hetkellä Duunitorilla on avoinna yli 3 500 työpaikkailmoitusta hoitajille, joista yli 1 946 on lähi- ja perushoitajien paikkoja ja 1 755 sairaanhoitajien paikkoja (osa ilmoituksista kuuluu molempiin hakukategorioihin). Työpaikkailmoitusten määrä elää jatkuvasti, joten näet reaaliaikaisen tilanteen linkistä.

Työpaikkoja on huomattavasti enemmän kuin sivustolla on ilmoituksia, sillä moni työnantaja hakee yksittäisellä ilmoituksella kymmeniä tai jopa satoja työntekijöitä. Varsinkin hoitoalalla on yleistä, että ilmoituksella etsitään suurta joukkoa hoitajia.

Mistä hoitajapula johtuu?

Hoitajapula ei ole uusi ilmiö, vaan on vaivannut Suomea jo kauan ennen koronakriisiä. Pandemia on pahentanut tilannetta entisestään, kun terveydenhuollon henkilöstöä tarvitaan esimerkiksi koronarokotuksiin ja koronapotilaiden hoitoon. Lisäksi yllättävä kriisi on vaatinut hoitajilta poikkeuksellista venymistä, mikä voi saada harkitsemaan alanvaihtoa.

Nyt alan tilanne on noussut taas puheenaiheeksi, koska osaavan henkilöstön kysyntä ylittää tarjonnan selkeästi. Hoitohenkilökunta on yksi Suomen suurimpia ammattiryhmiä, joten hoitajien saatavuuteen vaikuttaa moni asia.

”Kysyntää selittää osaltaan väestörakenne. Vanheneva ja pidempään elävä Suomi tarvitsee enemmän hoitajia kuin aiemmin. Myös poliittisilla päätöksillä, kuten hoitajamitoituksella, on kasvatettu työvoiman kysyntää”, kertoo Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto.

Hallitus arvioi viime vuonna, että Suomi tarvitsee noin 30 000 hoitajaa lisää vuoteen 2030 mennessä.

”Hoitajapulassa on huomionarvoista se, että se liittyy väestön ikääntymisen megatrendiin. Kyseessä ei ole ohimenevä ilmiö, vaan asia, joka saattaa vielä pahentua, ellei siihen puututa”, Vaisto sanoo.

Mikä auttaisi hoitajapulaan?

Työstä pitää viestiä hoitajia puhuttelevalla tavalla

Rekrytoinnin kehittäminen ei yksinään ratkaise hoitajapulaa, mutta se on yksi työväline muiden joukossa.

”Kaikessa rekrytoinnissa, ja varsinkin vaikeasti saatavien ammattiryhmien rekrytoinnissa, on tärkeää ymmärtää kohderyhmää ja sen toimintaa. Omaa yleisöä on osattava puhutella heidän kielellään, heitä kiinnostavilla aiheilla ja heidän käyttämissään viestintäkanavissa”, Vaisto pohtii.

”Kun työnantajat kilpailevat osaajista, on välttämätöntä löytää aidosti erottuvia tapoja viestiä kohderyhmän kanssa. Pelkkä tyhjä vastuullisuuspuhe ei riitä – se on jo nähty.”

Tästä syystä Duunitori auttaa terveydenhuollon asiakkaitaan uudistamaan työpaikkailmoituksiaan.

”Olemme pohtineet heidän kanssaan muun muassa, kerrotaanko työnkuvasta tarpeeksi realistisesti ja kattavasti, miten työn palkkausta voi avata selkeästi sekä uskaltaako työn haasteista puhua avoimesti. On myös tärkeää kertoa työn sisällöstä ja työpaikan kulttuurista oikeiden työntekijöiden kasvoilla ja aidoilla tarinoilla”, kertoo Duunitorin työnantajakuvan asiantuntija ja markkinointipäällikkö Vilma Vikman.

Helppo työnhaku auttaa kilpailussa osaajista

Nykyaikana työpaikan hakemisen pitäisi onnistua vaivattomasti ja hakijaystävällisesti – ja tarve korostuu kysyttyjen osaajien kohdalla.

”On tarkasteltava työnhakupolkua ja rekrytointiprosessia kohderyhmän linssien läpi: Onko hakeminen nopeaa ja helppoa? Pystyykö hakija lähettämään hakemuksen heti ilmoituksen nähtyään vaikkapa puhelinta selatessaan? Kerrotaanko hakijalle aktiivisesti rekrytointiprosessin aikana, mitä seuraavaksi tapahtuu? Kontaktoidaanko hakija tarpeeksi nopeasti?” Vikman erittelee.

”Harva kokenut hoitaja selailee avoimia työpaikkoja aktiivisesti, vaan moni bongaa uusia työmahdollisuuksia esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja puhelimellaan. Tällöin hakemisen pitää olla helppoa.”

Laadukas rekrytointi vaatii vaivannäköä

Pienikin viive yhteydenotossa voi kostautua, kun osaajasta kilpailee moni muukin työnantaja. Tämä tarkoittaa, että rekrytointiin on varattava riittävästi resursseja.

”Kun hakijalle vastaa nopeasti, tämän kiinnostuksen ennättää kääntää työsopimukseksi ennen kilpailijaa”, Vikman sanoo.

”Osa asiakkaistamme onkin siirtynyt hakutapaan, jossa hakija vastaa vain muutamaan yksinkertaiseen kysymykseen ja jättää yhteystietonsa rekrytoijalle, joka kontaktoi hänet mahdollisimman nopeasti. Näin hakeminen ja toisaalta myös hakemusten läpikäynti käy nopeasti.”

Duunitorin uudenlaisella työnhakutavalla työpaikan hakeminen onnistuu ilman perinteistä hakemuskirjettä, CV:n päivittämistä ja monimutkaista hakemuslomaketta.

Lue, miten Mehiläinen on etsinyt psykoterapeutteja, hoitajia, koronarokottajia ja sosiaalialan osaajia Duunitorin helpolla työnhaulla.

Työnantajien ja Suomen on kehitettävä vetovoimaista työnantajakuvaa

Työntekijäkokemuksen ja työnantajakuvan kehittäminen voi osaltaan auttaa hoitoalaa ja muita osaajapulasta kärsiviä aloja. Houkutteleva työnantajakuva edellyttää, että työnantaja selvittää osaajien toiveita ja sitoutuu aidosti kehittämään työoloja.

”Hoitajapula on ymmärrettävä joukkona erilaisia ongelmia, jotka vaativat erilaisia ratkaisuja. Yksittäiset työnantajat voivat kilpailla työmarkkinoilla olevista hoitajista viestimällä erottumistekijöillä, kuten hyvällä johtamisella, työilmapiirillä sekä tietysti palkalla ja muilla eduilla. Näiden asioiden täytyy toki olla oikeasti kunnossa”, Lauri Vaisto sanoo.

Työnantajien keskinäinen kilpailu ei kuitenkaan ratko ylätason ongelmaa – eli sitä, ettei hoitajia ole riittävästi saatavilla. Hoitohenkilöstön tarjontaa pitäisi kasvattaa sopivilla tavoilla, joista usein mainitaan koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen, Lauri Vaisto sanoo.

”Ensimmäinen edellyttää toimenpiteitä koko alan työnantajakuvan kohentamiseksi. Se vaatii yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin työnantajien kesken, työntekijäpuolta unohtamatta”, hän jatkaa.

”Jälkimmäisessä fokuksessa olisi viestiminen Suomesta ja suomalaisista työpaikoista houkuttelevana paikkana tehdä töitä. Se ei ole mahdotonta, jos vain tartumme toimeen: suomalaisiakin on takavuosina lähtenyt paikkaamaan hoitajapulaa muissa maissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa.”

Hoitajapulaa ei selätetä sirkustempuilla, vaan pitkäaikaisella ja määrätietoisella ponnistelulla.

”Kumpikaan vaihtoehto ei hoidu yhdellä tienvarsikampanjalla. Houkuttelevan työnantajakuvan rakentaminen kestää vuosia, haluaa sitten lisää opiskelijoita alalle tai ulkomaisia osaajia kiinnostumaan Suomesta”, Vaisto huomauttaa.

Kaipaatko lisätietoa?

Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä! Tutustu myös Duunitorin kaikille avoimeen työmarkkinapalveluun, joka kertoo esimerkiksi, mitkä alat kiinnostavat hakijoita ja millä aloilla on eniten avoimia työpaikkoja.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.