Osmo Valtonen opiskelee kieliä lähes päivittäin ehkäistäkseen muistisairauksia ja pitääkseen aivonsa virkeänä. Muistiliiton asiantuntijan mukaan vieraiden kielten opiskelu on yksi tekijöistä, joiden avulla voi pienentää riskiä sairastua muistisairauksiin. 15.–21.9. vietettävän Muistiviikon tavoitteena on lisätä tietoa muistisairauksista ja vähentää niihin liittyviä ennakkoluuloja.
Kirkkonummelainen Osmo Valtonen, 76, alkoi eläkkeelle jäätyään kiinnittää enemmän huomiota muistin ja aivoterveyden vaalimiseen. ”Jatkuvasti tulee informaatiota aivoterveydestä ja dementiasta. Halusin pitää aivot virkeänä ja hidastaa muistin heikkenemistä”, Valtonen toteaa.
Nykyään hän pitää huolta aivojen vireydestä vieraiden kielten opiskelun avulla. Valtonen on kouluaikoinaan opiskellut englantia, ruotsia ja saksaa, ja yhdeksän kuukautta sitten hän alkoi säännöllisesti opiskelemaan espanjaa suomalaisen kielisovelluksen WordDiven avulla.
Muistiliiton asiantuntija Anita Pohjanvuori vahvistaa, että vieraiden kielten opiskelu edistää aivoterveyttä ja aivojen rakenteita läpi elämän sekä ehkäisee kognition heikentymistä.
“Tutkimusten mukaan eläkeikäisillä, jotka olivat opiskelleet vain muutaman kuukauden vierasta kieltä, aivojen verkostojen toiminnalliset yhteydet parantuivat. Kieltenopiskelu haastaa aivoja monipuolisesti, sillä se vaatii sekä työmuistin että pitkäkestoisen muistin yhteistyötä. Selkeä kuva kielten opiskelun hyödyistä on, että taitoa kannattaisi ylläpitää, kerrata ja päivittää läpi elämän”, Pohjanvuori kertoo.
Aivoterveyden vahvistaminen on monen asian summa
Kieltenopiskelun lisäksi moni muukin Osmo Valtosen harrastus tukee aivoterveyttä. Arkeen kuuluvat esimerkiksi ristisanat, sudokut, monipuolinen liikunta ja metsässä liikkuminen. Aamuisin Valtonen opiskelee kieliä WordDiven sovelluksella, mutta välillä aivot väsyvät ja opiskelua pitää tauottaa. Kielikursseja kerratessaan hän on kuitenkin ollut iloisesti yllättynyt, kun sanat todella ovat muistissa.
Anita Pohjanvuoren mukaan aivoterveyden vahvistaminen on nimenomaan monen asian summa. Suomalainen Finger-tutkimus on esimerkiksi osoittanut, että ikääntyvien ihmisten muisti- ja ajattelutoiminnot pysyvät pidempään toimintakykyisinä ja muistisairauksien riski pienenee aivoterveellisillä elintavoilla.
“Nykytiedon mukaan vuosittain sairastuu 23 000 henkilöä johonkin etenevään muistisairauteen, ja 600 heistä on työikäisiä. Perintötekijät liittyvät vain pieneen osaan tätä joukkoa, mutta aivoterveelliset valinnat liittyvät meihin kaikkiin. Ajoissa aloitetut terveelliset elämäntavat ja ympäristötekijät kasvattavat meidän jokaisen reserviä sairauksia vastaan”, Pohjanvuori toteaa.
Espanjan-matkat sujuvat ilman kielimuuria
Uuden kielen opiskelun aloittaminen nollasta oli Osmo Valtosen mukaan hieman “kaaosmaista”, mutta säännöllinen opiskelu on tuottanut tulosta, ja opinnot ovat edenneet jo edistyneisiin kursseihin. Nykyään opiskelua kertyy lähes joka päivä 50 minuutin ajan. Valtonen on viettänyt viime vuosina marraskuut vaimonsa kanssa Espanjassa, joten aivoterveyden vahvistamisen lisäksi uuden kielen opiskelu auttaa myös arjessa ulkomailla.
Espanjan opiskelun jälkeen Valtonen aikoo vahvistaa WordDiven avulla englannin kielitaitoaan ja myöhemmin lukujärjestykseen lisätään myös lukion matematiikkaa. “Matematiikka ei ollut lukiossa kovin vahva, mutta saan vähän erilaista tekemistä.”
Muistiviikkoa vietetään 15.–21.9.2025. Sen tavoitteena on lisätä tietoa muistisairauksista ja vähentää niihin liittyviä ennakkoluuloja. Muistiviikko on osa kansainvälistä Alzheimer-kuukautta, jota vietetään syyskuussa.
Lähteet:
Kimppa Lilli, Rapid formation and activation of lexical memory traces in human neocortex, 2017:
http://hdl.handle.net/10138/178917
Muistiliitto: Aivoterveyttä arjen valinnoilla
Kivipelto & Hellénius: Aivoterveys, viiden sormen ohje, 2022