Lääketeollisuus ry: Hyvään hoitoon pääsy kuuluu kaikille

Lääkehoidon kehitys mahdollistaa entistä useamman potilaan hoidon sairaalahoidon sijaan kotona.

Lääkehoito on keskeinen osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Lääkehoidon kehitys mahdollistaa entistä useamman potilaan hoidon sairaalahoidon sijaan kotona. Sairaalahoidon tarpeen väheneminen laskee sairauden aiheuttamia kokonaiskustannuksia. Lisäksi tehokas ja vaikuttava lääkehoito edistää ihmisten toimintakykyä ja palaamista työelämään. Tällä on iso merkitys myös työllisyysasteen noston näkökulmasta.

”Hyvään hoitoon pääsy kuuluu kaikille riippumatta potilaan paikkakunnasta tai kotitaustasta,” sanoo Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti ja jatkaa: ”Lääkehoito ja rokotteet ovat investointi ihmisten terveyteen ja yhteiskuntaan, ja niiden merkitystä tulee kasvattaa terveydenhuollossa.”

Lääketeollisuus ry pitää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteita palveluiden laadusta ja vaikuttavuudesta sekä potilaiden yhdenvertaisuudesta tärkeinä. Ne edellyttävät sekä palveluiden johtamista tiedolla että potilaan saaman terveyshyödyn arviointia.

”Tuemme tiedolla johtamista ja lääkehoidon valintaa vaikuttavuustiedon perusteella. Resurssit tulee kohdentaa sinne, missä saadaan eniten vaikuttavuutta – terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollisesti jopa säästöjä muissa toiminnoissa,” sanoo Lauslahti.

Tieto hoidon vaikuttavuudesta on lähtökohta myös potilaiden yhdenvertaisuudelle. Sen pohjalta potilaat saavat yhdenvertaisesti vaikuttavimman hoidon.”

Lääkehoitoa rahoitetaan Suomessa joko julkisen terveydenhuollon tai sairausvakuutuksen kautta. Kokonaisrahoitus, rahoitusjärjestelmien joustavuus ja niiden jatkuva kehittämien tarpeiden muuttuessa ovat keskeisiä elementtejä hyvän lääkehoidon varmistamiseksi. Lääkehoidon valinta on tehtävä potilaslähtöisesti ja vaikuttavuustietoon perustuen, ei lääkkeiden rahoituskanaviin perustuen. Kun tietoa hoidon vaikuttavuudesta kertyy, se mahdollistaa myös hoidon rahoituksen tarkastelun.

”Tiedon on ohjattava oikeaan suuntaan,” sanoo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta. ”Lääkehoidon rahoitusta tulee kohdentaa vaikuttavuusperusteisesti”. Muutos kohti vaikuttavuusperusteista terveydenhuoltoa edellyttää samanaikaisia toimintoja eri tasoilla aina yhteiskunnallisten laajojen muutosajureiden tunnistamisesta paikallisiin kokeiluihin.

”Terveyspalvelut ovat investointeja ja niiden hyötyjä tulee seurata”, sanoo apulaisprofessori Paulus TorkkiHelsingin yliopistosta. ”Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten seurannasta tulee vaiheittain siirtyä potilasryhmäkohtaisten kokonaiskustannusten ja -hyötyjen seurantaan, esimerkiksi kansansairauksien tehokas hoito vapauttaa yhteiskunnan resursseja muihin palveluihin.”

Professori Janne Martikaisen raportti ”Selvitys uusien lääkehoitojen vaikuttavuusperusteisista rahoitusmalleista” ja apulaisprofessori Paulus Torkin keskustelualoite ”Lääkkeet – kannattava investointi työ- ja toimintakyvylle” taustoittavat ajankohtaista keskustelua lääkerahoituksen kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista sekä kehityksen suunnasta.


Lisätietoja

Sanna Lauslahti, p. 050 512 2380

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.