Kysely: Kasvomaskien käyttö syrjäyttää kuulovammaisia

Kuuloliiton tekemästä kyselystä käy ilmi, että kasvomaskien käyttö on vaikeuttanut merkittävästi kuulovammaisten arkea. Puheesta selvän saaminen lääkärin vastaanotolla tai kaupassa hankaloituu, eikä viestintä ole saavutettavaa. Suomessa on arviolta 800 000 henkilöä, jolla on jonkin asteinen kuulonalenema.

Kuuloliitto toteutti kyselyn, jolla selvitettiin, ovatko vastaajat kokeneet vaikeuksia kasvomaskien takia. Kyselyyn vastasi yhteensä 337 henkilöä. Heistä 99 prosenttia oli kohdannut tilanteita, joissa puheesta selvän saaminen oli vaikeutunut. Vastausten perusteella kasvomaskiaika syrjäyttää kuulovammaisia yhteiskunnasta ja jättää heidät sosiaalisten tilanteiden ulkopuolelle. Kasvomaskit estävät huulioluvun, mikä on tärkeää etenkin kuulovammaisille.

Vastauksissa tuotiin esille erilaisia asiointi- ja vuorovaikutusympäristöjä, joissa kasvomaskien käyttö on vaikeuttanut tai pahimmillaan estänyt vuorovaikutuksen. Ongelmia on koettu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, erilaisissa kaupan ja muissa vapaa-ajan asiakaspalvelutilanteissa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Näissä tilanteissa on usein häiritsevää taustamelua. Lisäksi palvelupisteiden pleksilasit vaimentavat ääntä.

Maski estää huulioluvun

Kyselyyn vastanneet kertoivat, että huulioluku tukee merkittävästi puheesta ja äänteistä selvän saamista. Maskit ovat vaikeuttaneet puheesta selvän saamista tai tehneet siitä lähes mahdotonta. Pääsääntöisesti vastaajat kokevat pärjänneensä ennen korona-aikaa erilaisissa kommunikaatiotilanteissa hyvin.

Tilanteen takia kuulovammaisten sosiaaliset suhteet ovat vaikeutuneet. Moni vastaaja kertoo minimoineensa kaiken sosiaalisen kanssakäymisen, koska siitä on tullut maskien ja etäisyyksien myötä niin uuvuttavaa. Osalle tilanne on aiheuttanut voimakasta ahdistusta ja väsymystä. Eristäytymisen ja ulkopuolisuuden tunteet ovat voimistuneet.

”Maskien käyttö estää käytännössä kaikenlaisen kommunikoinnin. Kun maskia käyttävien ihmisten huulilta ei voi lukea eikä kasvojen ilmeitä näe, on mahdotonta saada selvää puheesta. Tämä aiheuttaa ylitsepääsemättömän suuria vaikeuksia sekä työelämässä että vapaa-ajalla kaikenlaisissa ihmiskontakteissa. On varmaa, että tämä aiheuttaa suurta ahdistusta monille kaltaisessani tilanteessa oleville ihmisille ja maskien käytön pitkittyessä yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat olemaan vakavat. Kuulovammaiset ovat suuressa vaarassa syrjäytyä entisestään kuulevien maailmasta ja sosiaalisesta elämästä.”  (Kyselyyn vastanneen kokemuksia)

Tiedonsaanti vaikeutuu

Kasvomaskien käyttö vaikeuttaa merkittävästi myös tiedonsaantia. Television tai verkkolähetysten seuraaminen on haastavaa, sillä puhujilla on maskit kasvoilla, eikä tekstitystä aina ole. Enemmistö huonokuuloisista ei osaa viittomakieltä. Kuuloliitto toivoo, että esimerkiksi hallituksen tiedotustilaisuuksissa vältettäisiin maskien käyttöä ja lähetyksiin lisättäisiin tekstitys .

”TV:n tiedotustilaisuudet: telkkarin pitää huutaa, kun on maskit päällä, ei näe huuliota. Viittomakieltä taas ei osaa, jotta siitä saisin apua. Missä se tekstitys on meille väliin putoajille.”  (Kyselyyn vastanneen kokemuksia)

Pahimmillaan maskien tuomat ongelmat heikentävät kuulovammaisten oppimistuloksia, lisäävät työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä. Läpinäkyvä, ns. ikkunallinen kasvomaski, helpottaisi tilannetta. Kuuloliitto selvittää parhaillaan yhteistyökumppanien kanssa mahdollisuuksia tuoda Suomeen läpinäkyviä kirurginmaskeja.

Saavutettavaa viestintää

Erityisesti asiakaspalveluhenkilökunnan on hyvä tiedostaa, että viestinnän tulee olla kaikille saavutettavaa. Koska maskien käyttö on yleisen turvallisuuden takia suositeltavaa, voi viestinnän sujuvuutta tehostaa muilla keinoin. Oleellista on puhua selkeästi, huolehtia asiointitilanteen rauhallisuudesta ja käyttää kasvovisiiriä. Tarvittaessa voi hyödyntää kirjallisia välineitä tai älypuhelinten puheentunnistustekniikkaa.

”Jos puhujalla selkeä ääni ja osaa ääntää selvästi, kuitenkaan ääntä korottamatta, on puheesta hieman helpompi saada selvää. Myös katsekontaktin olen huomannut auttavan kuulemistilanteissa.”  (Kyselyyn vastanneen kokemuksia)

3.3. vietetään Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälistä Kuulopäivää. WHO:n mukaan maailmassa on 466 miljoonaa huonokuuloista ihmistä. Tämä on 5 prosenttia väestöstä. Tulevaisuudessa määrä tulee nousemaan: vuonna 2050 huonokuuloisia on arvioiden mukaan 900 miljoonaa. Suomessa on arviolta noin 800 000 henkilöä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Yli 100 000 suomalaisella on kuulokoje ja/tai sisäkorvaistute. Kuulonkuntoutuksesta hyötyisi noin 300 000 suomalaista. Ikäkuulo on yleisin kuulonalenemien aiheuttaja.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.