Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut on täysin aliresursoitu – miten käy lasten ja nuorten tuen?

Julkisuudessa on puhuttu paljon nuorten mielenterveyden ongelmien lisääntymisestä. Jo ennen koronaepidemiaa ongelmia oli runsaasti, mutta korona-aika on lisännyt ja kärjistänyt niitä. Usean kansanedustajan suulla ratkaisuksi on peräänkuulutettu erityisen nuortenneuvolan perustamista. Onko unohtunut, että meillä on rakenteellisesti hyvä ennaltaehkäisevään työhön painottuva koulu- ja opiskeluterveydenhuolto?

Terveydenhoitajaliitossa hämmästystä on herättänyt myös mediassa käynnissä oleva keskustelu, jossa annetaan ymmärtää, että kouluterveydenhuolto tulisi vasta nyt mukaan koronarokotuksiin tai ylipäätään epidemian hoitoon.

– Kouluterveydenhuollostahan resursseja otettiin koronanhoitoon jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ja juuri koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on ollut se työsektori, jota epidemia on voimakkaasti kuormittanut, vaikka lapsia ja nuoria ei ole vielä riskiryhmiä lukuun ottamatta edes rokotettu, toteaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää.

Tällä hetkellä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa on suuria alueellisia eroja, ja siksi oppilaat ja opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa.

– Valtaosa nuorista ja heidän perheistään voi hyvin, mutta silloin kun lapsella tai nuorella on ongelmia, on tärkeää, että tuki ja apu löytyvät nopeasti ja helposti, Mäenpää sanoo.

– Oppilailla on aiempaa suurempi tarve hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle ja se on entisestään lisääntynyt korona-aikana. Terveydenhoitajan luo pitää päästä päivittäin myös ilman ajanvarausta, ja tästä tulee ehdottomasti myös huolehtia, jos 12–15-vuotiaiden koronarokotukset annetaan kouluterveydenhuollossa, Mäenpää painottaa.

Osassa kouluja ja oppilaitoksia tuttujen ja turvallisten ammattilaisten luo pääsee keskustelemaan matalalla kynnyksellä.

– Valitettavasti on myös kuntia, joiden kouluissa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon syvintä merkitystä – lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tukemista – ei ole ymmärretty. Terveydenhoitajia ja lääkäreitä on liian vähän ja he vaihtuvat tiheään tahtiin, terveystarkastuksiin varattu aika on supistettu lyhyeksi ja terveydenhoitajien osallistuminen koulun muuhun toimintaan (oppilashuolto, vanhempainillat, teemapäivät jne.) jää minimaaliseksi tai siihen ei ole lainkaan mahdollisuutta, Mäenpää hämmästelee.

– Onkin syytä vakavasti pohtia, onko kouluterveydenhuolto muuttumassa vain joukoksi suoritteita, jotka pyritään aluehallintoviranomaisten valvonnan ”pelossa” toteuttamaan edes kutakuinkin lain edellyttämällä tavalla, Mäenpää jatkaa.

Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja riittävät opiskeluhuollon henkilöstömitoitukset vähentävät tarvetta korjaaville palveluille tulevaisuudessa. Opiskeluhuollon palveluiden aliresursointi on osaltaan johtanut mm. lastensuojelupalveluiden tarpeen kasvuun, lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kärjistymiseen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten nousuun.

– Meillä on paljon tutkittua tietoa, työkaluja ja tahtoa auttaa sekä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Mutta… Mikäli tilanteen halutaan aidosti muuttuvan, on keskeinen vastuu asiasta sekä tulevien hyvinvointialueiden päättäjillä että kesäkuun kuntavaaleissa valituilla kuntapäättäjillä. Kunnissa kannattaa panostaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon voimavarojen lisäämiseen ja kehittämiseen, Mäenpää kehottaa.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Tiina Mäenpää, p. 044 5420557, tiina.maenpaa@terveydenhoitajaliitto.fi

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.