Ikääntyneen oma näkökulma sekä läheisten ja pitkäaikaishoidon hoitajien käsitykset tärkeitä toimintakykyä määriteltäessä

Ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn arviointi ja ylläpitäminen ovat keskeisiä ikääntymispolitiikan tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen voi kuitenkin olla hankalaa, jos käsitykset toimintakyvystä ja kuntoutuksesta eroavat eri toimijoiden välillä. Vilhelmiina Lehto-Niskala tarkastelee väitöskirjassaan toimintakyvyn ja kuntoutuksen käsityksiä ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden, heidän perheenjäsentensä sekä hoitajien näkökulmasta.

Toimintakyky ja sen tukemiseen tähtäävät toiminnot ovat osittain epäselviä ja monitulkintaisia ikääntyneiden ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa. Vilhelmiina Lehto-Niskala haastatteli väitöskirjaansa varten ikääntyneiden ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon asukkaita, heidän perheenjäseniään sekä pitkäaikaishoidossa työskenteleviä hoitajia. Haastateltavien puheessa toimintakyky merkitsi jokapäiväiseen elämään liittyvää laajaa käsitettä, mutta myös konkreettisia ja mitattavia toimintoja. Kuntoutus nähtiin tärkeänä osana ikääntyneiden palveluita, mutta se oli ympärivuorokatuisen hoidon kohdalla hankalasti määriteltävissä.

– Toimintakyvystä ja sen tukemisesta puhuttiin yhtäältä hoivapolitiikan ja sen sanaston kautta ja toisaalta hoidon arjen lähtökohdista, Lehto-Niskala summaa tutkimuksensa tuloksia.

Toimintakyvyn arviointi sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja kuntoutus ovat tärkeitä tavoitteita sekä ikääntymispolitiikassa että hoidon käytännöissä.

– On tärkeää, että ikääntyneen ihmisen toimintakyvystä puhuttaessa otetaan huomioon sekä ikääntyneen itsensä että hänen läheisensä näkökulmat, Lehto-Niskala painottaa.

Ympärivuorokautisen hoidon asukkaat, perheenjäsenet sekä hoitajat ovat keskeisiä toimijoita päivittäisessä hoidossa ja sen onnistumisessa. Heidän arvionsa omasta, läheisen tai hoidettavan toimintakyvystä on otettava huomioon, jotta kokonaisvaltainen käsitys toimintakyvystä ja sen tukemiseen tarvittavista toimista olisi mahdollista saavuttaa.

– Jotta toimintakykyä voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla tukea, on ympärivuorokautisessa hoidossa panostettava riittävään läsnäoloon, vuorovaikutukseen sekä hoidon jatkuvuuteen, Lehto-Niskala sanoo.

Vilhelmiina Lehto-Niskala on kotoisin Lahdesta ja asuu tällä hetkellä Helsingissä. Hän työskentelee Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa Suomen akatemian rahoittaman ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijana.

Terveystieteiden maisteri Vilhelmiina Lehto-Niskalan gerontologian alaan kuuluva väitöskirja Toimintakyky hoivapolitiikan ja hoidon arjen risteyksessä: Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden, heidän perheenjäsentensä sekä hoitajien käsityksiä toimintakyvystä ja kuntoutuksesta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 27.8.2021 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Heli Valokivi Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marja Jylhä.

Kuva: Paavo Niskala

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.