Hermoratahieronta saa kehon kuona-aineet liikkeelle. Koko kehon ja mielen hyvinvointia

Ihminen alkaa usein hakemaan apua vaihtoehtohoidoista ja hyvinvointipalveluista viimeistään silloin, kun lääketiede ei tunnu auttavan kunnolla tai apua kipuihin tuntuu saavan liian hitaasti. Itselle sopivan vaihtoehtohoidon voi löytää ainoastaan kokeilemalla itse. Vaihtoehtohoidot eivät korvaa lääketiedettä, mutta ne voivat tukea paranemista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Ihmiset löytävät erilaisten vaihtoehtohoitojen pariin pitkälti lukemalla niistä, mutta muiden ihmisten kokemukset antavat varmuutta kokeilla jotakin uutta. Vaikka vaihtoehtohoidot herättävätkin lääketieteen parissa kiihkeitä keskusteluja, ne eivät korvaa lääketieteellistä hoitoa, mutta voivat tukea laaja-alaisesti ihmisen hyvinvointia niin fyysisesti kuin psyykkisesti.

Vaihtoehtohoitojen toteuttajilla on yleensä lääkäreitä enemmän aikaa kuunnella asiakasta, minkä vuoksi moni kokeekin hoidoissa käymisen henkisesti tasapainottavalta. Täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja käytetäänkin runsaasti erilaisten terveysongelmien yhteydessä ja erityisesti tilanteissa, joihin tavanomaisen lääketieteellisen hoidon ei koeta tarjoavan riittävää apua.

Ihmiset hakeutuvat usein erilaisten hoitojen pariin muun muassa päänsäryn, univaikeuksien, selkäkivun, sekä muiden epämääräisten kipujen vuoksi. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja kokeillaan myös mielenkiinnon vuoksi tukemaan omaa hyvinvointia, sekä hemmottelutarkoituksena. Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan noin kymmenesosa suomalaisista on kokeillut vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitomuotoja, kuten lymfa- tai vyöhyketerapiaa, akupunktiota, naprapatiaa, kiropraktiikkaa, homeopatiaa tai kansanparantajaa.

Oman kokemuksen kautta
Pohjois-Pohjanmaan sekä Pirkanmaan alueella hermoratahieronnan mestarina vaikuttava Kaisa Hannula kertoo löytäneensä hermoratahieronnan omien kokemuksiensa kautta.

– Kärsin kovista kivuista käsissäni, enkä saanut lopulta nostettua edes puhelinta ylös pöydältä. Olin niin kipeä, että kokeilin niin urheiluhierontaa, vyöhyketerapiaa kuin akupunktiota, mutta vasta hermoratahieronta sai käteni toimimaan. Koska hermoratahierontaan täytyy sitoutua parhaimman hyödyn saamiseksi pidemmäksi aikaa, jonkin ajan kuluttua huomasin hoidon auttavan myös uupumukseen, suolistovaivoihin ja migreeniin. Hermoratahieronta ei ole siis nopea apu erilaisiin oireisiin ja kipuihin, vaan kokonaisvaltaisen avun saaminen vaatii usein monia ja säännöllisiä hierontakäyntejä, vaikka tietysti jo yhdestäkin kerrasta hyötyy koko keho, hän kuvailee.

Hannula jatkaa, että toisin kuin koululääketiede, hermoratahieronnassa ajatellaan ihmisen kehon tasapainon hyvinvointia, ei sairauden hoitoa.

– Kehon tasapainoa kutsutaan terveydeksi ja kehon hätähuutoja sekä kipuja sairaudeksi. Silloin, kun ihmisen ääreishermoston toiminta heikkenee, silloin myös hänen keskushermoston toiminta huononee ja näin ihminen sairastuu vähitellen. Pysyäkseen hyvässä kunnossa ja terveenä, ihmisen täytyy myös hermoratahieronnan ohella ottaa huomioon omat terveelliset elämäntavat. Sellaista hoitomuotoa ei ole olemassakaan, mikä itsestään pitäisi ihmisen kunnossa, vaan ihmisen täytyy itsekin tehdä töitä sen eteen, että voi hyvin, hän huomauttaa.

Koulutuksen kautta mestariksi
Hermoratahieronnan kouluttajana Pohjois-Pohjanmaan alueella toimiva Hannula kertoo, että suomalaisen hermoratahieronnan oppiäiti on Annikki Kankkunen.

– Kankkunen hyödynsi hermoratahieronnan kehitystyössä omaa laajaa tietoutta ihmisestä, ja hyvien kokemusten, sekä hoitotulosten seurauksena hän aloitti kouluttamaan hermoratahierontaa 1980-luvulla. Hermoratahieronnan mestareiden kouluttaminen aloitettiin vuonna 1995 ja hermoratahieronnan opettajia on koulutettu 1980-luvulta lähtien. Tällä hetkellä tuolloin koulutetut hermorataopettajat jatkavat ympäri Suomen Annikki Kankkusen aloittamaa työtä. Kankkusen kehittämä alkuperäinen hermoratahieronta on levinnyt meiltä Suomesta Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan saakka, hän kuvailee hermoratahieronnan historiaa.

Hannula jatkaa, että hän valmistui hermoratahieronnan mestariksi keväällä 2018 Pohjois-Suomen hermoratahierontaopistosta Hilkka Kaunisveden ohjauksessa ja hermoratahieronnan kouluttajaksi vuonna 2020.

– Olen itse aloittanut kouluttamaan hermoratahierojia marraskuusta 2018 lähtien Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella. Hermoratahieronnan peruskoulutus kestää 13 kuukautta ja se sopii erityisesti kaikille hoitotyöstä ja hyvinvoinnista kiinnostuneille henkilöille. Peruskoutuksen saaneet voivat toimia hermoratahierojina, mutta jatkokoulutus hermoratahieronnan mestariksi kestää myöhemmin vielä 18 kuukautta, hän selventää.

Kokonaisvaltaista apua
Viimeisiä koulutuskertoja Hannulan ohjauksessa käyvä Ville Toppari Oulun Iinatista kertoo ajautuneensa Hannulan hoitoon alun perin niin sanotun puskaradion kautta.

– Olkapääni oli valtavan kipeä, eikä siihen tuntunut löytävän apua sen kummemmin lääketieteestä kuin klassisesta hieronnasta. Tullessani tänne en odottanut suuria, mutta pari tuntia myöhemmin, olin asiasta täysin eri mieltä. Hermoratahieronta saa erityisesti ensimmäisellä kerralla kehon niin rentoutumaan, ettei sitä pois lähtiessä ymmärrä edes, mihin suuntaan täytyy kävellä, hän naurahtaa.

Hannula yhtyy oppilaansa Topparin puheeseen ja lisää, että jokaisen hermoratahieronnan jälkeen asiakkaan tulisikin levätä ja rentoutua, sekä nauttia runsaasti vettä.

– Hermoratahieronnassa kuntoutetaan ääreishermostoa ja näin avustetaan kehon omaa paranemismekanismia. Hieronta voi ensimmäisten kertojen yhteydessä aiheuttaa muutoksen huonompaan suuntaan eli paranemiskriisin. Tämä tarkoittaa sitä, että kuona-aineet lähtevät kehossa liikkeelle, minkä seurauksena voi ilmetä esimerkiksi päänsärkyä, pahanhajuista hengitystä, ihottumaa, kipuja ja lievää lämpöilyä. Kaikille näitä oireita ei kuitenkaan tule.*
– Mikäli paranemiskriisi näyttäytyy, kannattaa levätä, lisätä reippaasti vedenjuomista, sekä oikean suolan lisäämistä ruokavalioon. Hermoston toiminta on sähköistä toimintaa ja tiedon välittyminen solusta toiseen vaatii suolassa olevia mineraaleja. Oikeanlainen suola on teollisesti käsittelemätöntä suolaa. Runsas teollinen käsittely niin ravinnossa kuin suolassa lisää maksamme kuormitusta, hän huomauttaa.

Hannula jatkaa, että kun ihminen käy säännöllisesti ottamassa hoitoa noin 5–10 kertaa viikon välein, hänen kehonsa kuntoutus saadaan käyntiin tehokkaasti, paranemisvoimat aktivoitumaan, sekä hermosto toimimaan. Myöhemmin hoitoa jatketaan yksilöllisesti 2–4 viikon välein. Hermoratojen kuntoutus ei ole ihmeparantamista, joten asiakkaan omat elämäntavat vaikuttavat luonnollisesti hoidon tehoon sekä nopeuteen, kuten muissakin hoidoissa.

– Hermoratahieronta perustuu puhtaasti fysiologiaan. Hoidolla autetaan kehon omia parannusvoimia saattamaan keho takaisin normaalitilaan, jolloin sairauksien syyt poistuvat. Jokainen ihminen on kuitenkin yksilöllinen, joten se, mikä auttaa toista, ei välttämättä auta toista. Kannattaa siis kokeilla erilaisia hoitomuotoja itselle sopivan hoidon löytämiseksi, hän huomauttaa pilke silmäkulmassa.

Hierontaa vaatteet päällä
Hermoratahieronnan mestari Hannula kertoo, että hän itse toteuttaa hieronnan aina yksilöllisesti suunniteltuna ja ohuen vaatekerroksen läpi.

– Keho hoidetaan aina päästä varpaisiin käyttäen painavaa ja pyörittävää otetta. Hierottavalla tulee olla koko hoidon ajan hyvä ja lämmin olla, minkä vuoksi hieron aina peiton alta. Kokonaisvaltaisen hieronnan jälkeen on normaalia, että alkaa myös palelemaan. Hieronnan voimakkuus vaihtelee hierojasta riippuen, mutta sen tulisi tuntua miellyttävältä. Mikäli mahdollista, niin asiakkaan olisi hyvä käyttää samaa hierojaa, jolloin hieroja tuntee ja tietää hierottavan taustat ja näin yksilöllinen suunnitelma voidaan toteuttaa parhaiten.

– Hermoratahieronnasta voi saada monenlaista apua ja hyötyä. Sen on todettu auttavan muun muassa allergioihin, astmaan, niska- ja hartiakipuun, päänsärkyyn, vauvan koliikkiin, reumaan, ruoansulatus- ja imeytymishäiriöin, kolmoishermovaivoihin, unettomuuteen, sekä selkäkipuun ja muihin määrittelemättömiin kiputiloihin, hän huomauttaa.

Hannula jatkaa, että hermoratahieronta sopii kaiken ikäisille, mutta sitä ei suositella raskaana oleville, juuri leikkauksessa olleille henkilöille, eikä elinsiirtopotilaille.

– Olen hoitanut rajuja loppuun palamisia erittäin stressaantuneilta henkilöitä ja tällä hoitotavalla myös ikäihmiset voivat saada laatua elämäänsä ja päästä paremmin liikkumaan. Itse toivoisin, että voisin joskus hoitaa henkilöä, jolta on esimerkiksi amputoitu raaja. Haluaisin kovasti kokeilla, millainen merkitys hermoratahieronnalla on amputoidun raajan aavekipuihin ja -kramppeihin. Hermoratahieronta sopii erinomaisesti myös lapsille. Hieron itse myös omaa tytärtäni ja se on myös muun hyödyn ohella oiva keino muun muassa rentoutumiseen, sekä hyvien yöunien takaamiseen, hän lisää lopuksi hymyillen.

Teksti ja kuvat: Minna Korva-Perämäki

Hermoratahieronnan mestarit HRH ry
■ Perustettu vuonna 2004 ja rekisteröity yhdistykseksi vuonna 2005.
■ Tavoitteena tehdä hermoratahierontaa tunnetuksi kehon kokonaisvaltaisena hoitomuotona,
luoda hoitomuodolle yleiset edellytykset toimia osana yleistä terveydenhuoltoa, toimia yhdys-
siteenä jäsentensä ja hoitoalan muiden yhteisöjen, sekä viranomaisten välillä, sekä toimia
hermoratahieronnan mestaritutkinnon suorittaneiden kokoavana voimana.
■ Edistää jäsenistönsä oikeudellisia, ammatillisia ja yhteiskunnallisia etuja.
■ Yhdistyksen logo on patentti- ja rekisterihallituksen suojaama.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.