Etäkouluaika ravisteli Suomen mielenterveyspalvelujärjestelmää

Pandemia ei ole syy sulkea silmät ongelmilta

”Erään mielenterveyspalveluihin yhteyttä ottaneen henkilön vaikeaa masennusta ei otettu tosissaan,
koska hän ei kertonut viiltelevänsä ranteita.”

Etäkouluaika on toistaiseksi ohi, joten miltei kaikki opiskelijat ovat palanneet opinahjoon kuluneen syksyn aikana. Korona on jättänyt jälkensä kuitenkin monen vanhemman mieleen, sillä osalle lasten palaaminen kouluun aiheuttaa huolta siinä, kun osa iloitsee paluuta tavalliseen arkeen. Vaikka koronan läsnä oloon ollaan jo jollakin tavalla totuttu, sen aiheuttamat vauriot näkyvät vielä pitkään monessa perheessä.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kesäkuussa 2021 IROresearch Oy:n kanssa teettämässä kyselyssä selvisi, että joka kymmenes nuori aikuinen on harkinnut vakavasti itsemurhaa kuluneen koronavuoden aikana. Samaisen kyselyn mukaan jopa 52 prosenttia 18–34-vuotiaasta suomalaisesta kertoo pandemian vaikuttaneen kielteisesti omaan mielenterveyteen. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 täysikäistä suomalaista 15.–23.6.2021.

Etäopiskeluun siirtyminen oli monelle perheelle shokki. Etäaika ei lisännyt vain vanhempien työmäärää ja stressiä, sillä se iski napakasti myös monen perheen talouteen. Etäkouluaika nosti esille ja muistutti viranomaisia myös taloudellisesta epätasa-arvosta hyvätuloisten ja heikko-osaisten välillä. Vaikka etäopiskeluaika oli helppoa joillekin nuorille, se pahensi entisestään muun muassa oppimisvaikeuksista kärsivien opiskelijoiden haasteita, sekä vaikutti voimakkaasti lapsiin, jotka tarvitsevat arjessa vahvaa tukea niin koulussa kuin kotielämässä.

Monen lapsen ja nuoren ongelmiksi etäkouluaikana nousivat myös tekniset ongelmat, sekä vanhempien tekninen osaamattomuus. Joissakin perheissä ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi tietokoneita ja älylaitteita jokaisen lapsen käyttöön tai vara ostaa sellaista etäopetusta varten. Mikäli perhe kykeni vaadittavan älylaitteen kotiinsa hankkimaan, niin kaikilla ei ollut tietotaitoa asentaa siihen erilaisia ohjelmia ja sovelluksia, saati käyttää niitä sujuvasti.
Kotona opiskelu ja muut etäyhteyksiin siirtyneet palvelut ja kuntoutukset nostivat esille myös hyviä asioita. Monet koulukiusatut ja esimerkiksi keskittymisvaikeuksista kärsivät oppilaat saivat keskittyä koulunkäyntiin rauhassa ja useat sosiaalisissa tilanteissa normaalisti hiljaiset nuoret puhkesivat suorastaan luovuutensa kukkaan.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja toiminut MLL:n eri tehtävissä yli 20 vuoden ajan. Iivonen on työskennellyt muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä hallitusneuvoksena ja opetusministeriön asettamana koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan selvityshenkilönä.


Opiskeluhuolto on saatava kuntoon

Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen painottaa, että maassamme tarvitaan laaja-alaista lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa mielenterveyttä tukevaa työtä, sekä huomattavasti enemmän ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja. Iivonen toimi sosiaali- ja terveysministeriön toukokuussa 2020 asettaman kansallisen lapsistrategian koronatyöryhmän puheenjohtajana. Työryhmän tehtävänä oli selvittää mahdollisia toimenpiteitä lasten oikeuksien ja lasten sekä perheiden hyvinvoinnin kartoittamiseksi sekä vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa.

– Pyysimme työryhmän työskentelyä varten laajasti tietoa eri tahoilta, jotka toimivat lasten, nuorten ja perheiden asioiden parissa. Työryhmän huolenaiheeksi nousi selkeästi neuvolapalveluiden, varhaiskasvatuksen, oppimisen tuen, opiskeluhuollon ja lastensuojelun riittävyys sekä lapsiperheiden köyhyys eri tilanteissa, hän huomauttaa.

Iivonen jatkaa, että koronapandemian aikana lasten ja nuorten yksinäisyyden tunne ja ahdistus ovat lisääntyneet merkittävästi. Samalla koulujen terveydenhuollon palveluja ja muuta oppilashuoltoa on supistettu. Keväällä 2021 ahdistuksen ohella on alkanut näkymään voimakkaasti myös koronaväsymys.

– Keväällä 2020 kouluterveydenhoitajia siirrettiin koronavastaanotoille, sekä korona-altistumisien jäljittäjiksi. Kouluterveydenhuollon palveluita supistettiin ja oppilashuollon palvelut siirtyivät etäyhteyksiin. Vaikka lapset ja nuoret opiskelivat etänä, ei näiden palveluiden tarve mihinkään kadonnut, vaan päinvastoin. Nyt ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen puutteen vaikutukset näkyvät vielä pitkälle tulevaisuuteen. Sosiaali- ja terveydenhuollon suurimmat kustannukset syntyvät kuitenkin usein pitkällä aikavälillä kasaantuneista ongelmista ja siitä, ettei eri tilanteisiin puututtu riittävän ajoissa, hän muistuttaa.

Iivonen huomauttaa, että pisimpään etäopetuksessa olivat korkeakouluopiskelijat.

– He joutuivat opiskelemaan itsenäisesti yli vuoden ajan. Korkeakoulujen opiskeluhuollon palveluita on vahvistettava, sillä joillakin opiskelijoilla yksinäisyys ja eristäytyminen on johtanut jopa itsetuhoisiin ajatuksiin. Suomessa oli jo ennen koronaa pitkät jonot yleisestikin mielenterveyspalveluihin ja koronapandemian suljettua paikat tilanne on pahentunut entisestään.

– Opiskelijatuen tarpeet liittyvät mielenterveysapuun ja muihin korkeakoulujen tukipalveluihin. Jatkossa opiskelijahuoltoon on panostettava monipuolisemmin, sillä perusterveydenhuollon tarjoama hoito ja apu ei ole riittävää, kun kyse on vaikeuksista opinnoissa tai yksinäisyydessä, hän pamauttaa.

Koronarokotuksien myötä näyttää siltä, että etäkouluaika on ohi.

Ongelmat ovat syvällä järjestelmässä

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet pitkälle riittämättömiä jo ennen koronapandemian vaikutuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2021 ammattibarometrin mukaan maassamme on huutava pula erityisesti terveydenhuollon ammattilaisista. Maamme eri palveluihin tarvitaan niin bioanalyytikoita, erityisopettajia ja varhaiskasvatuksen opettajia, lääkäreitä ja erikoislääkäreitä, hoitajia ja apulaisia, psykologeja, kuulontutkijoita ja puheterapeutteja, sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia, sekä sosiaalityön erityisasiantuntijoita ja ylilääkäreitä ja -hoitajia.
Iivonen huomauttaa, ettei tarvittavia palveluita voida järjestää ja lisätä, jos ammattilaisia ei ole, joten jo pelkästään opiskelupaikkoja tulee lisätä huomattavasti.

– Opiskeluhuoltoon tulee saada sitova henkilöstömitoitus ja varhaiskasvatuksessa on lisättävä mielenterveyttä vahvistavaa työtä. Perusterveydenhuollossa työskentelevien ammattilaisten mielenterveys- ja
nepsy-osaamista on myös vahvistettava, sillä mielenterveystaitojen merkitys korostuu kriisitilanteissa. Jokaisella varhaiskasvatuksen, koulun, nuorisoalan ja harrastustoiminnan aikuisella tulee olla ymmärrystä ja osaamista tukea lapsen mielen hyvinvointia arjessa.

– Myös kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Kiusaamisen yhtenä erityisen haavoittavana muotona on ulossulkeminen, joka johtaa yksinäisyyteen ja usein myös mielenterveyden ongelmiin, hän muistuttaa.

Iivonen jatkaa, että kattavien perus- ja mielenterveyspalvelujen ohella hallituksen olisi kiinnitettävä erityistä huomioita syvenevään lapsiperheköyhyyteen.

– Erityisen vahingollista koulujen sulkeminen oli heille, joiden koulunkäyntiä vanhemmat eivät syystä tai toisesta pystyneet tukemaan. Vaikka lapsiperheköyhyys on ollut tiedossa jo pitkään, niin etäkouluaika lisäsi huomattavasti perheiden välistä eriarvoisuutta. Eniten poikkeustilanteesta kärsivät perheet, jotka tarvitsivat erilaisia sosiaalihuollon palveluja, sekä perheet, jotka tarvitsivat vammaispalveluja, kuten henkilökohtaista apua, kuljetuspalveluja, terapiaa, sekä tilapäishoitoa ja muuta kuntoutusta.

– Työryhmän saamien tietojen mukaan poikkeusaikana yleisimmin kuntoutus jäi toteutumatta lapsilta, joilla on kehitysvamma, monimuotoinen kehityshäiriö, autismikirjon häiriö tai puheen ja kielen kehityshäiriö. Kuntoutus oli keskeytynyt myös niiltä lapsilta ja nuorilta, jotka perussairautensa vuoksi olivat kotona eristyksissä.

– Kriisiaikana on erityisen tärkeä muistaa, että hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Vaarana on, että korona-aika lisää lasten eriarvoistumista. Erityisen tärkeä on varmistaa, ettei haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanne heikkene entisestään. Lasten eriarvoistumisen torjunta vaatii valtiolta, kunnilta ja hyvinvointialueilta aktiivisia toimia, joiden tulee olla tehokkaita ja jatkua riittävän pitkään.

– Jotta lapsiperheköyhyyttä voidaan vähentää, olisi tehtävä parannuksia muun muassa työttömyysturvan nopeaan ja joustavaan saamiseen, sekä sujuvaan pääsyyn työvoimapalveluiden piiriin. Lapsiperheiden perusturvan tasoa tulisi nostaa ja erityistä huomiota tulisi kiinnittää yksinhuoltajaperheiden tilanteeseen muun nostamalla lapsilisän yksinhuoltajakorostusta ja elatustukea. Vähimmäismääräisten vanhempainpäivä-, sairauspäivä-, sekä työttömyyspäivärahoja tulisi myös korottaa köyhyyden vähentämiseksi, Esa Iivonen huomauttaa lopuksi.

Lähteet: THL, Lapset, nuoret ja koronakriisi: Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:2), MIELI Suomen Mielenterveys ry, sekä työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2021 ammattibarometri.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.