Erityislasten ikioma Hermannikoti

Saimaan vehreissä maisemissa Taipalsaarella sijaitseva Hermannikoti on kehitysvammaisten erityislasten hoivakoti.

Kun Mervi Karhu perusti ensimmäisen erityislasten lyhytaikaisen toiminnan hoivakodin, kyse oli täysin uudentyyppisestä konseptista. Elettiin vuotta 2008, mutta vastaavanlaista mallia ei ollut Suomessa vielä missään.

– Oikeita lakipykäliäkin jouduttiin haeskelemaan, kunnes Aluehallintovirasto tarttui asiaan, ja säännöt ja pykälät luotiin meidän toimintamme, eli Hermannikodin näköisiksi, hän kertoo.

Erityislapsen vanhemmilla on oikeus omaishoidon lomaan kolmena päivänä kuukaudessa ja Hermannikodin palvelut on rakennettu vastaamaan juuri tähän tarpeeseen.

Alkuvuodet vastatuuleen tarpomista

Kaikki sai alkunsa siitä, kun Mervi ryhtyi vuonna 1999 yksityiseksi palveluntuottajaksi.

– Olin paikkakunnalla kolmas kotisairaanhoidon yrittäjä, joka aloitti toimintansa tuona vuonna. Yhden kollegani kanssa lyöttäydyimme erään lääkäriaseman suojiin, jossa aloittelimme työtämme, hän valottaa.

Mervi jakoi mainoksia kerrostalojen rappukäytäviin, sekä kaupan ja sairaalan ilmoitustauluille. Kotisairaanhoito lähti kuitenkin nihkeästi käyntiin. Mervi hakeutui erityislasten puolelle, jossa tarve oli isompi.

– Hoidin toiminimeni puitteissa erityislapsia asiakkaitten kotona, ja sairaanhoitajana toimenkuva oli monipuolinen, hän huomauttaa.

Osaavan hoitajan myötä vanhemmilla oli mahdollisuus päästä viettämään vapaita ja lepäämään. Tavallisesti he lähtivät hotellilomalle viikonlopuksi. Yleensä he vielä puunasivat kotinsa puhtaaksi ja tekivät kattilakaupalla ruokaa, jotta hoitajalla ja lapsella olisi varmasti hyvä olla. Sitten he matkustivat väsyneinä kohteeseen ja nukkuivat koko viikonlopun. Hoitajana Mervi koki mallin hedelmättömäksi, ja päätti perustaa oman, lyhytaikaista hoitoa tarjoavan hoivakodin siitä kiinnostuneille. Työ erityislasten kanssa oli antoisaa ja niin vanhemmat kuin lapsetkin iloitsivat uudesta palvelusta.

– Myös kaupunki otti meidät hyvin vastaan, kunnes laman iskettyä alettiin etsiä säästökohteita, ja Hermannikodin toiminta haluttiin lakkauttaa, hän kertoo.

Vanhempien mielestä luovuttaa ei voinut. He päättivät taistella kodin puolesta ja niin silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eeva Arvela teki päätöksen toiminnan jatkamisesta.

– En unohda tuota päivää koskaan. Arvela ymmärsi vanhempien uupumuksen ja toimintamme tärkeän roolin. Uutinen Hermannikodin toiminnan jatkumisesta oli elämäni parhaimpia hetkiä ja vain vahvisti kutsumustani tehdä työtä erityislasten hyväksi, Mervi muistelee. 

Viihtyisä ympäristö ja turvallinen ilmapiiri

– Toimintamme ydinajatus on lapsen perusolemuksen huomioiminen: lapsi on aina erityinen, hän tuntee ja hän on. Rauhallinen ja kodikas ympäristömme kannustaa viihtymään, leikkimään ja tutkimaan, Mervi valottaa.

Ensimmäinen Hermannikoti toimi 11 vuotta Mervin omistuskiinteistössä, Voisalmella, kunnes oli aika päivittää tilat. Uutta paikkaa haeskeltiin yli vuoden verran ennen kuin tärppäsi. Maaliskuussa 2021 Hermannikoti siirtyi upouusiin tiloihin, Taipalsaarelle, Saimaanharjun maisemiin. Yhdessä kollegansa Laura Nokelaisen sekä tyttärensä Justiinan kanssa Mervi laittoi kodin pystyyn. Mervin puoliso otti hoitaakseen Hermannikodin toimistotyöt ja viranomaisyhteydet.

– Heti alkuun päätimme käydä esittelemässä itsemme ja toimintamme, ja naapurimme ottivat meidät aivan ihanasti vastaan, hän kertoo.

Juuri tämä yhteisöllisyys ilahduttaa Merviä. Ohi ajaessa tai pysäköintipaikalla tervehditään ja välillä keksitään jotain pientä, kuten kahvituksia tai myyjäisiä. Hermannikoti on myös järjestänyt talvisaikaan vuorostaan ystävänpäiväkahveja naapurustolle. Koti on sisutettu lämminhenkiseksi, kodinomaiseksi paikaksi. Harmoninen lopputulos on sisustusalalla toimivan Mervin ystävättären, Katin, käsialaa. Rauhallisella omakotitaloalueella lapsilla on hyvin tilaa ulkoilla. Uuteen kotiin mahtuu kerrallaan kahdeksan lasta, ja tarvittaessa kodista löytyy paikat myös ympärivuorokautiseen hoitoon.

Vahva ammatillinen osaaminen

Lasten ikähaarukka on vauvoista 17-vuotiaisiin nuoriin. Lapset tulevat Hermannikodille Eksoten tai sosiaalitoimen kautta.

– Hoidamme lasta hänen kuntonsa ja diagnoosinsa mukaan, joten meille voi tulla myös maksusitoumuksella, Mervi huomauttaa.

Sairaanhoitajista ja lähihoitajista koostuvaa hoitohenkilöstöä on yhteensä kahdeksan henkeä. Hermannikodilla on valmiudet hoitaa myös sellaisia lapsia, jotka vaativat sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Lääkärikonsultaatiot järjestyvät tarvittaessa.

– Emme pysty tekemään varauksia diagnoosien tai iän mukaan, vaan ne tehdään vanhemmilta tulleiden puheluiden pohjalta. Vaikka mallissa on omat haasteensa, on se toiminut tähän asti hyvin, hän toteaa.

Lukuvuoden aikana vanhemmat pitävät vapaitaan yleensä viikonloppuisin, mutta aina on myös yksittäisiä lapsia, jotka tulevat esim. keskiviikosta maanantaihin tai joka toinen viikonloppu. Onpa joku välillä myös pidennetyn viikonlopun. Viikolla voi olla lisäksi muutama lapsi päivähoidossa.

Päivärytmi rakentuu tuttujen ja turvallisten rutiinien ympärille. Aamupalaa nautitaan kello kahdeksan aikoihin. Varhaisimmat aamuvirkut ovat saattaneet katsella sitä ennen piirrettyjä tv:stä.  Aamutoimien jälkeen siirrytään pihalle leikkimään tai pelaamaan, tai lähdetään aamukävelylle. Kello 11 aikaan on lounas, jota seuraa päivälepo. Vanhemmat lapset ja nuoret saattavat askarrella sillä aikaa kun toiset lepäilevät huoneissaan. Välipalaa tarjotaan klo 13.30, jonka jälkeen mennään kentälle tai leikkipuistoon, tai keksitään jotain muuta mukavaa yhdessä.

Mervi tähdentää, että jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja ansaitsee arvokkaan kohtelun, ja niinpä hoito ja kohtaamiset ovat yksilöllisiä, ja niissä huomioidaan lapsen tarpeet. Kaikki lapset eivät syö samalla tavoin. Joillakin voi olla esim. peg-letku, jonka kautta he saavat ateriansa. Heidän aamutoimensa voivat kestää kauemmin. Lapsen  liikkumisrajoitteiden vuoksi pukemiseen voidaan myös joutua varaamaan enemmän aikaa. Joku voi olla myös verkkainen heräämään ja tarvitsee siihen omat tutut tavaransa ja juttunsa, mihin häntä hoitava hoitaja on myös varautunut.

– Lapsen huomioon ottaminen onkin yksi tärkeimpiä periaatteitamme, joita täällä noudatamme ja sen jokainen meistä tekee enemmän kuin sydämellään, Mervi Karhu kiteyttää.

www.hermannikoti.fi

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.