BLOGI: Miten hoivahenkilöstö riittää tulevaisuudessa alan tarpeisiin?

Väestön ikääntyessä kovaa vauhtia, hoitoalan menettäessä vetovoimaisuuttaan ja uuden mitoituslain tultua voimaan, työvoiman saatavuuden haasteet ovat saaneet täysin uudet mittasuhteet. Mitoituslain muutokset tuovat alalle jopa yli 4000 hoitajan lisätarpeen.

Sosiaali- ja terveysalan työnantajat ovat isojen kysymysten äärellä. Mistä saada hoivahenkilöstö riittämään tulevaisuudessa? Eikä pelkästään riittämään, vaan miten varmistetaan työntekijöiden riittävä koulutus ja osaaminen koko alan tarpeisiin sekä alan houkuttelevuus. Vaatimuksia, toiveita ja odotuksia on, mutta hyvin vähän vastauksia. Mistä osaavaa hoitohenkilökuntaa saadaan lisää?

Samaan aikaan työttömyys kasvaa Suomessa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2020 marraskuussa työttömiä oli 27 000 enemmän kuin vuosi aikaisemmin samana ajankohtana mitattuna. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kaikkiaan 315 000 työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Luku oli 86 000 korkeampi kuin edellisen vuoden marraskuussa.

Hoitoalan työvoimapulan ratkomiseksi tarvitaan uusia keinoja, ideoita ja ajatuksia.

Esperi käynnistää parhaillaan jo neljättä työelämäpainotteista koulutustaan yhteistyössä alan oppilaitosten ja paikallisten TE-toimistojen kanssa. Näissä jokaisessa tarjotaan mahdollisuus kouluttautua työn ohessa hoitoalalle joko hoiva-avustajan tehtävään tai lähihoitajaksi. Tavoitteenamme on tarjota työpaikka jokaiselle koulutuksen suorittaneelle.

Vaikka valmistuneiden opiskelijoiden määrä on pieni suhteessa alan kokonaistarpeeseen, koulutuksesta saadut kokemukset ovat rohkaisevia. Opiskelijoiden jakamat kertomukset työttömyyden päättymisestä tai onnistuneesta alanvaihdosta tuovat toivoa siitä, että ainakin yksi ratkaisu on löytynyt sekä hoiva-alan työllisyysongelmaan, kuten myös laajemmin työttömyyden vähentämiseen.

Rekrytoivia koulutuksia on kritisoitu muun muassa siitä, etteivät kaikki uudet, alalle hakeutuvat henkilöt sovellu hoivatyöhön, ja että henkilöitä koulutetaan ”kirjekurssilla” vaativaan ammattiin. Kokemuksemme mukaan rekrytoivista koulutuksista on kuitenkin valmistunut meille työntekijöitä, jotka tekevät hoitotyötä suurella sydämellä ja oikealla asenteella. Soveltuvuusarvioinnit ovat yksi hyvä tapa arvioida soveltuvuutta, mutta soveltuvuus voidaan myös todeta työnteon kautta. Tällöin myös opiskelija saa realistisen käsityksen työn sisällöstä ja siitä, onko ala itselle oikea. Vaikka usein päädytään puhumaan suurista volyymeista, näen myös, että tärkeä on puhua myös hoivatyötä tekevien motivaatiosta ja työn laadusta. Siinä keskustelussa jokaisella hoitajalla on väliä.

Hoitoalan vetovoimaisuuden kasvattaminen on jokaisen SOTE-alan toimijan vastuulla. Meidän tulee kaikkien toimia niin, että nuoret kokisivat hoitoalan jälleen kiinnostavaksi ja alalla pitkään olleet jaksaisivat työssään loppuun asti.  Kaikkien meidän yhdessä maamme hallituksen, kuntapäättäjien, liittojen, oppilaitosten, julkisten ja yksityisten työnantajien tulee löytää tähän ratkaisuja yhdessä. Me Esperillä olemme täysillä mukana!

Johanna Nykänen

 

Kirjoittaja on Esperi Caren rekrytointipäällikkö. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja toimintaterapeutti. Hän vastaa Esperin rekrytoinneista.
Lisätiedot:

Mediadesk
010 408 7000
media@esperi.fi

Esperi Care Oy
Mannerheimintie 164
PL 11
00301 Helsinki
www.esperi.fi

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.