Sosiaali & Terveysala Tänään

ban_rinnekoti_2018_468x60px

Kaamos 4

Säännölliset elämäntavat auttavat selättämään kaamosväsymyksen

Värikkäitä hedelmiä ja pehmeitä rasvoja. Talven pimeys, kaamos ja etenkin lumettomat maisemat tuntuvat vievän kaiken energian monelta ihmiseltä. On aika miettiä, miten pimeän ajanjakson yli selviäisi parhaiten kevääseen.

Suomessa päivät alkavat pidentyä minuutti minuutilta 21. joulukuuta jälkeen, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla on talvipäivänseisaus. Talvipäivän seisaus kestää Helsingissä alle kuusi tuntia, mutta napapiirin pohjoispuolella Lapissa vallitsee kaamos, jolloin aurinko ei nouse taivaanrannan yläpuolelle viikkoihin.

Vaikka varsinainen kaamos ei yllä Etelä-Suomeen saakka, hämärä, lumeton ja etenkin märkä asfaltti tuntuu imevän kaiken valon ja energian itseensä. Pimeyden myötä ihmisten energiataso laskee, sosiaaliset kontaktit vähenevät ja väsymys valtaa mielen. Koronapandemia itsessään ei myöskään helpota lainkaan tilannetta.

Kaamos 1

Keho tarvitsee energiaa

Laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri Marianna Hölttä kertoo, että niin sanottu kaamosaika näkyy hänen työssään talvisin.

– Ihmiset kertovat, että pimeys saa aikaan heissä muun muassa tarvetta syödä enemmän helposti sulavia hiilihydraattipitoisia ruokia, patoja, leipää ja suklaata. Se saa aikaan myös liikkumattomuutta ja tarvetta nukkua enemmän. Vaikka pimeys on raastavaa aikaa, niin en suosittele sen vuoksi käyttämään ylimääräisiä vitamiineja purkista, vaan panostamaan hyvään, terveelliseen ja monipuoliseen ravintoon ja mukavaan ulkoiluun. Jos lisävitamiineja haluaa käyttää, niin D-vitamiini korvaa näin talvisin auringonpaisteen, hän kuvailee.

Hölttä jatkaa, että ulkoilu ja liikkuminen ovat terveellisen ravinnon ohella tärkeä osa ihmisen hyvinvointia, mutta sitä ei kannata ottaa pakkopullana.

– Liikunnan voi aloittaa vaikka ihan siitä, että käy postilaatikolla tai vie roskat. Luontoonhan olisi toki aina mahtava mennä, mutta se on täällä Helsingin alueella joskus vähän haastavaa. Keväällä metsiin oli suorastaan jono, hän naurahtaa.

Hölttä huomauttaa, että kirkasvalolamppu saattaa olla joillekin hyvinkin ratkaiseva tekijä, sillä osa ihmisistä tarvitsee siinä valoa kuin osa liikuntaa ja lumisadetta.

– Tämän vuoden aikana pimeys ja koronaepidemia ovat näkyneet myös lihavuusleikkauksissa nousevana piikkinä. Ihmiset ovat alkaneet ajattelemaan enemmän itseään ja hyvinvointiaan. Ihmisten tulisikin muistaa syödä hyvin, tarpeeksi ja monipuolisesti. Sekään ei ole hyvä, että luulee liikkumattomuuden vähentävän perusenergian tarvetta ja syö sen vuoksi aivan liian vähän. Tästä seuraa väsymistä ja keskittymisvaikeuksia, hän painottaa.

Kaamos 2

Omaa ruokavaliota voi piristää maistelemalla erilaisia hedelmiä ja tekemällä herkullisia salaatteja.

Pehmeät rasvat haltuun

Hölttä kertoo, että hänen mielestään suomalaiset käyttävät edelleen liian vähän pehmeitä rasvoja.

– Terveellisen ravinnon kannalta rasvojen laatu on tärkeää. Olennaista on saada riittävästi tyydyttymättömiä pehmeitä rasvoja ja pitää tyydyttyneen eli kovan rasvan saanti vähäisenä. Itse suosittelen käyttämään monipuolisesti erilaisia rasvoja. Oliiviöljyä kannattaa käyttää paistamiseen ja rypsiöljyä sujauttaa salaatin sekaan. Hyviä rasvoja saa myös muista kasviöljyistä, kalasta, pähkinöistä sekä siemenistä, hän muistuttaa.

Hölttä lisää, että jokaisen täytyy löytää oma ratkaisu kaamosajasta selviämiseen, mutta parhaiten se onnistuu terveellisillä ja säännöllisillä elämäntavoilla.

– Kannattaa siis syödä pieniä aterioita usean kerran päivässä, jotta verensokeri pysyy tasaisena. Aterioiden olisi hyvä sisältää muun muassa kasviksia ja viljaa. Jo tällä tavalla pystyy välttämään suurempia mielitekoja, sekä pitämään uupumusta loitolla, hän painottaa lopuksi.

Kaamos 3

Moni odottaa jo kevään valoisia päiviä.

Teksti: Minna Korva-Perämäki

Kuvat: Marianna Hölttä ja Minna Korva-Perämäki

 


lojer

suomen_sairaalatukku_gd160x600px

Intermed_140x250px_netti

Untitled

ajas-0920-sjtt-140x250

PalvelutaloKotipiha_140x330px_netti