Sosiaali & Terveysala Tänään

2020_SJTT_banneri_468x100_120dpi

Mikael Pentikäinen_13_net

Koronakriisi ei ole ohi

Covid-19 sai koko maailmantalouden polvilleen. Syksyn myötä edessä näyttää avautuvan nyt todellinen koronamaraton.


Kuluneen vuoden kevät vierähti kriisin ensiavun ja shokkiin sopeutumisen merkeissä. Kesäkuukausina pandemia vaimentui, yhteiskuntaa päästiin avaamaan ja monen yrittäjän kohdalla tilanne helpottui selvästi. Tämä hengähdystauko helpotti sitä, että pystyttiin luomaan erilaisia tukiohjelmia, rakentamaan yritystukia ja laatimaan lainsäädännöllisiä muutoksia. Vaikka Suomessa koronatilanne ei ole päässyt riistäytymään käsistä, kuten monessa muussa Euroopan maassa, syksyn tullen tilanne vaikeutui uudestaan.

– Moni yrittäjä toimii tällä hetkellä sankan sumun keskellä. Näkyvyys eteenpäin on heikko ja on hankalaa tehdä mitään isompia investointeja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

Kaiken keskellä on kuitenkin nähtävillä k-käyrä. On joukko yrityksiä, jotka menestyvät varsin hyvin, kuten joidenkin pörssiyhtiöiden tulosjulkistamisista on voitu nähdä. Esimerkiksi Kesko, jonka piirissä on paljon yrittäjäliiketoimintaa, on pärjännyt hyvin.

Myös iso määrä tietoliikenne- ja teknologia-alan yrityksiä on vahvistanut asemiaan kriisin keskellä. Samaa ei voi todeta palvelusektorin tilanteesta, jossa ravintola-, ohjelmapalvelu- ja henkilöliikenne- samoin kuten majoitustoimiala ovat vaikeuksien keskellä.

Konkurssilain väliaikaiset muutokset helpottivat tilannetta
Eletään kriisiaikaa, jossa, kuten aina, markkinoita jaetaan uudelleen. Tämä näkyy myös siinä, että noin kymmenen prosenttia yrittäjistä pohtii toiminnan lopettamista, mikä on yli kaksinkertainen määrä normaaliaikaan verrattuna. Viimeisimpien mittausten mukaan 4–5 prosenttia yrittäjistä kokee konkurssiuhkaa. Konkurssitilastot ovat sen sijaan toistaiseksi pysyneet maltillisina, ja konkursseja on toteutunut itse asiassa vähemmän kuin viime vuonna. Yrittäjät esitti, että konkurssilain väliaikaisia muutoksia jatkettaisiin ja hallitus päättikin jatkaa niitä tammikuun loppuun.

– Me toivoimme, että jatkoa olisi tullut vieläkin pidemmälle, mutta tämäkin on jo hyvä alku. Lakimuutoksen avulla voidaan välttyä turhilta konkursseilta, Pentikäinen huomauttaa.

Konkurssilain koronapoikkeusten jatko on ollut suuri helpotus usealle vastatuuleen puskevalle yrittäjälle. Päätös on antanut yrittäjille työrauhaa ja lisäaikaa, ja on sen vuoksi tärkeä nykytilanteessa. Yrittäjien mukaan konkurssilakia kannattaisi koronakriisin jälkeen muuttaa pysyvästi.

Esimerkiksi viikon aikajakso maksukehotuksesta maksuun on aivan liian lyhyt, eikä vastaa konkurssilain pääsääntöä, jonka mukaan konkurssikelpoisuuteen vaaditaan pidempiaikainen kykenemättömyys maksaa velkojaan. Konkurssiolettama pitäisi olla mieluummin kuukausi tai kaksi.

Lakiin olisi tehtävä myös lisäys siitä, että maksukyvyttömyysolettaman voisi torjua, jos velallinen pystyy osoittamaan maksukyvyttömyyden olevan tilapäistä esimerkiksi koronaviruksen tai siihen verrattavissa olevan pandemian johdosta.
Muitakin epäkohtia tulisi oikaista, esimerkiksi maksuhäiriömerkintöihin olisi saatava humaaniutta ja maksuajat järke-
viksi. Yritysperinnän kuluille pitää Yrittäjien mukaan asettaa hallitusohjelman mukaisesti euromääräiset ylärajat.
Hallitus antoikin eduskunnalle lakiesityksen väliaikaisen kulukaton asettamiseksi koronakriisin vuoksi. Yrittäjien mukaan muutoksesta pitäisi kuitenkin tehdä pysyvä.

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa yritystoimintaa ja haittaat uuden yrityksen perustamista. Pahimmillaan se ajaa yrityksiä konkurssiin. Tallennusaikojen lyhentäminen on pohtimisen arvoinen asia. Tärkeätä olisi myös miettiä, miten yrittäjäksi haluava voisi saada yrityksen tarvitsemat pankkitilit, vakuutukset ja teleliittymät, vaikka hänellä olisi vanhoja maksuhäiriömerkintöjä.

Ratkaisuna voisi Yrittäjien mukaan olla malli, jossa peruspalvelut saa käyttöönsä vain asettamalla vakuuden tai maksamalla palvelut etukäteen. Tämä suojaisi palveluntarjoajia, mutta samalla jouhevoittaisi tilannetta. Tällä hetkellä esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt eivät Yrittäjien saaman tiedon mukaan myönnä palveluita edes etukäteismaksua vastaan.

Laki kaupallisten sopimusten maksuajoista määrää, että yritysten välinen maksuaika ei saa olla yli 30 päivää, elleivät yritykset sovi asiasta nimenomaisesti. Tämä ei kuitenkaan toimi, sillä etenkin suuret yritykset venyttävät omia maksuaikojaan pienemmille yrityksille yksipuolisilla ilmoituksilla. Lain noudattamista olisi valvottava viranomaisen, esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimesta.

Pentikäinen toteaa konkurssien kuuluvan yritystoiminnan luonteeseen, ja niitä tapahtuu kaiken aikaa. Sellaisten konkurssien välttäminen, joissa yritystoiminta menee yksinomaan koronan takia nurin, olisi kuitenkin toivottavaa, sillä ne heijastuvat helposti paitsi yrittäjään, myös työntekijöihin ja laajemminkin yhteiskuntaan.

– Toiveena on, että maamme elinkeinorakenne selviää mahdollisimman monipuolisena tämän koronakiriin yli, hän toteaa.

Selkeän informaation merkitys korostuu kriisissä
Moni yrittäjä suoriutui kevään ylitse paniikkimoodilla. Esimerkiksi henkilöliikenteen tilausajojen kalenterit tyhjenivät ja ravintola-alalla jouduttiin mahdottomiin tilanteisiin. Voimavarojen riittäminen on ollut monella yrittäjällä tiukilla ja tällaisessa tilanteessa tiedon saamisella on tärkeä rooli. Yrittäjäjärjestöä onkin tarvittu enemmän kuin koskaan, ja sen palveluihin on Pentikäisen mukaan kohdistunut suuri kysyntä. Etenkin keväällä tarve oli suunnaton:

– Olemme tehneet paljon työtä vaikuttamisen saralla ja pyrkineet esittämään päättäjille ratkaisuja. Yhteistyö hallituksen ja eduskunnan, mutta myös kuntatason päättäjien kanssa on ollut hyvää etsiessämme keinoja yrittäjien auttamiseksi, hän kuvailee.

Lisäksi Yrittäjät on tarjonnut laajaa neuvontaa. Järjestön omat juristit ja muut asiantuntijat ovat auttaneet yrittäjiä. Sen ohella on lisäksi saatu mobilisoitua mukaan laajasti tahoja, jotka ovat myös normaalioloissa yrittäjien tukena.

– Muun muassa korona-apuyhteistyön kautta on saatu mukaan yli 500 yritysneuvojaa, mikä on keventänyt painetta täällä meidän päässä. Tämä on ollut todella arvokasta apua, hän kiittelee.

Esimerkkinä Pentikäinen mainitsee elinkeinoyhtiöt, kuntien elinkeinotoimet ja talousapuverkoston, sekä uusyrityskeskukset. Niiden rinnalla mukana on ollut lisäksi yrittäjäjärjestöjä ja muita elinkeinoelämän järjestöjä, sekä henkistä jaksamista auttavia tahoja, kuten esimerkiksi Mieli ry.

Yrittäjien jaksamisessa oman lähipiirin ohella myös vertaistuella on iso merkitys. Yrittäjäjärjestöjen kautta moni on löytänyt rinnalla kulkijoita.

Kolmantena tärkeänä kokonaisuutena Suomen Yrittäjät tarjonnut erilaisia maksuttomia web-seminaareja, joiden avulla autetaan yrittäjiä selviämään yritystukien hakemisesta toiminnan sopeuttamiseksi tai uuden liiketoiminnan löytämiseksi.

Yksinyrittäjän haasteet
Moni yksinyrittäjä on joutunut hankalaan tilanteeseen, etenkin jos ei ole ollut minkäänlaista taloudellista puskuria säästössä. Jos liiketoiminnan kannattavuus on ollut jo lähtökohtaisesti heikkoa, ei kriisi ole tilannetta helpottanut. Pentikäinen pitää erittäin hyvänä asiana sitä, että yksinyrittäjien tueksi on voitu luoda kokonaan uusia tukimuotoja, kuten yksinyrittäjän tuki, jota on jaettu yhteensä noin 50 000 yrittäjälle. Kahdentuhannen euron summa voi tuntua pieneltä, mutta monille se on tullut todella kipeään tarpeeseen.

– Lisäksi on ajettu läpi yrittäjän työmarkkinatuki, jota yksinyrittäjä voi saada ilman että hänen tarvitsee ajaa alas omaa liiketoimintaansa. Se on antanut perusturvaa yksinyrittäjälle, ja olen kuullut paljon kiittävää palautetta yrittäjiltä näistä molemmista tukimuodoista, Pentikäinen kertoo.

Moni ravintola-, matkailu- ja henkilökuljetusalan yrittäjä on todella vaikeassa tilanteessa.  Se, miten talvi sujuu, riippuu paljolti siitä, mihin suuntaan koronapandemia kääntyy maassamme.

– Jos se pysyy edes joltisenkin kurissa, uskon, että kotimaassa kotimaisia asiakkaita palvelevilla yrityksillä on mahdollisuuksia pärjätä kohtuullisesti, Pentikäinen toteaa.

Jokainen yrittäjä joutuu nyt puntaroimaan tulevaisuutta siitä näkökulmasta, että kriisi voi jatkua aina kesään asti. Ja toiminta pitää mitoittaa sen mukaan, miten selvitä sinne saakka.

– Olemme hallituksen suuntaan esittäneet jo pidemmän aikaa toisen aallon ohjelmaa, joka sisältää koko joukon yritystukitoimenpiteitä ja lainsäädäntömuutoksia. Yksi näistä on uusi kustannustuki, josta hallitus antoi esityksen uudesta eduskunnalle 29.10.

Kustannustukea ei siis jaeta vanhoilla kriteereillä, vaan se on uusi. Hallituksen esityksessä perusperiaatteet säilyvät ennallaan, eli kustannustukea jaetaan yrityksen joustamattomiin korvauksiin, joita on hankala korvata muuten. Näitä ovat esimerkiksi vuokra- ja palkkakulut. Tuella ei paikata liikevaihdon laskua.

Muita Yrittäjien ehdottamia ja jo toteutuneita toimenpiteitä ovat yritystuki, yksinyrittäjätuki, yksinyrittäjän kehittämisseteli sekä maksuohjelmat verottajan ja työeläkeyhtiön kanssa.

Sen lisäksi Yrittäjät on esittänyt lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joiden avulla yrittäjät voisivat selvitä ensi kesään asti. Yhtenä esimerkkinä Pentikäinen mainitsee työmarkkinatuen jatkamisen, toisena nopeutettujen lomautusprosessien pidentämisen, ja kolmantena niin sanotun lomautuksen 200 päivän säännön jatkamisen.

Huojentavaa on, että lomautusjärjestelmän ansiosta työsuhteet ovat pysyneet voimassa. Vain noin viidessä prosentissa yrityksistä on käynnistetty tai ollaan käynnistämässä irtisanomisia.

Vienti ja kotimarkkinat
Kotimarkkinan merkitys korostuu taantuman keskellä ja nyt olisikin tärkeätä huolehtia sen turvaamisesta. Samalla olemme osa globaalia taloutta. Tautitilanteen paheneminen maailmalla vaikuttaa väistämättä Suomeen monella tapaa, muun muassa matkailun ja vientiyritysten kautta. Epävarmuus ja pandemian aiheuttamat rajoitustoimenpiteet heijastuvat saatuihin tilauksiin.

Pentikäinen huomauttaa, että koronakriisissä yrittäjän riskit realisoituvat tavalla ja voimalla, joihin on ollut todella vaikeata kenenkään varautua etukäteen. Nykytilanteessa yrittäjän on katsottava kauas, jotta näkee suunnan, samalla on kuitenkin katsottava lähelle, ettei yritystoiminta kaadu kriisin akuutteihin haasteisiin. Ja jos tilanne näyttää epätoivoiselta, pitää pyytää ajoissa apua.

Pentikäisen mukaan joskus voi olla myös niin, että liiketoiminnan lopettaminen on se paras vaihtoehto – päätä ei kannata hakata seinään, jos ei ole väylää päästä eteenpäin. Eikä tarvitse kokea häpeää, jos tässä tilanteessa ei yritystoiminta menesty. Tilanne on valtava koettelemus, ei yksin Suomelle, vaan koko Euroopalle ja muulle maailmalle.

Jos koronatilanne pysyy maassamme jollakin tavoin hallinnassa, kuten viime viikkoina on ollut asian laita, auttaisi se paljon, ettei tarvitsisi turvautua viime kevään kaltaisiin äärimmäisiin rajoitteisiin.

– Nyt meistä jokainen voi vaikuttaa siihen, miten me pärjäämme, Mikael Pentikäinen toteaa.

Suomen Yrittäjät on elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Mukana on yrityksiä kaupan, liikenteen, palvelujen, teollisuuden ja urakoinnin toimialoilta. Jäsenrakenne vastaa suomalaista yritysrakennetta. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrityksiä.

Suomen 90 000 työnantajayrityksestä Suomen Yrittäjiin kuuluu 50 000 yritystä. Jäsenilleen yrittäjäjärjestö tarjoaa vaikutuskanavan kunnalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen sekä toimialakohtaiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. Tämän lisäksi yrittäjäjäsenten käytössä ovat monipuoliset jäsenpalvelut.

Suomen Yrittäjät julkaisi Työnantajan koronaoppaan

Vastuu työntekijöiden turvallisuudesta kuuluu myös korona-aikana työnantajalle. Työpaikan olosuhteiden muututtua koronapandemian takia työnantajan pitää päivittää laatimansa riskiarviointi ja punnita muutosten merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.

Suomen Yrittäjät on tätä ajatellen laatinut Työnantajan koronaoppaan, jonka avulla pienetkin työnantajayritykset selviytyvät nykytilanteen asettamista uudentyyppisistä haasteista. Opas tarjoaa vastauksia lukuisiin ajankohtaisiin kysymyksiin kuten kuka maksaa maskit, voiko koronatestiin pakottaa, sekä miten maskin käytöstä tai koronatesteistä sovitaan työpaikoilla. Se kertoo myös mitä pitää ottaa huomioon, kun rekrytoidaan työntekijä etätyöhön.

Opas tarjoaa selkeät ohjeet viruksen ehkäisemiseen työpaikoilla, henkilöstön koronakriisin aikaisiin toimintaohjeisiin, viruksen torjuntaan ja työturvallisuuteen. Koronapandemian vaikutukset näkyvät lähes jokaisella työpaikalla muuttuneina olosuhteita ja käytännön työskentelyssä.

Asiaan liittyviä suosituksia on syytä seurata työpaikoilla aktiivisesti. Työturvallisuudesta kannattaa huolehtia siten, että virusta pystytään torjumaan mahdollisimman tehokkaasti ja samalla turvaamaan työpaikan toiminnan jatkuvuus. Erityisesti koronatestaamiseen liittyy paljon kysymyksiä työpaikoilla: kuka maksaa testin, ja onko työnantajalla oikeus tai velvollisuus määrätä työntekijä koronatestiin.  Työnantajan koronaopas on osa yrittäjille suunnattujen oppaiden sarjaa.

Opas on ladattavissa osoitteessa koronaopas.yrittajat.fi.
Suomen Yrittäjät seuraa koronatilannetta ja pitää yrittäjät ajan tasalla koronasta. Tietoja päivitetään yrittajat.fi/korona -sivustolle.

Lisätietoja:
asiantuntija Atte Rytkönen, Suomen Yrittäjät,
p. 040 359 1986, atte.rytkonen@yrittajat.fi

asiantuntija Karoliina Katila, Suomen Yrittäjät,
p. 050 555 2433 karoliina.katila@yrittajat.fi

Lähde: www.yrittajat.fi

Kuvateksti: Mikael Pentikäinen huomauttaa, että koronakriisissä yrittäjän riskit realisoituvat tavalla ja voimalla, joihin on ollut todella vaikeata kenenkään varautua etukäteen. Nykytilanteessa yrittäjän on katsottava kauas, jotta näkee suunnan, samalla on kuitenkin katsottava lähelle, ettei yritystoiminta kaadu kriisin akuutteihin haasteisiin.

Kuva: Suomen Yrittäjät/Kuvaaja Markus Sommers

Haastattelu: Irmeli Kojonen


Untitled

lojer

bans

Sosiaali ja terveysala tänään banneri_2019

ajas-0920-sjtt-140x250

tervisekivi-140x250