Sosiaali & Terveysala Tänään

2020_SJTT_banneri_468x100_120dpi

päihdepalvelut_low

Päihdepalvelut tuovat säästöjä alkoholiongelmaisten hoitoon

Siun soten alueella tehdyn tutkimuksen mukaan päihdepalvelujen saaminen pienentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia ja kuolemanriskiä alkoholiongelmaisilla henkilöillä. Päihdepalvelujen piirissä olevien alkoholiongelmaisten keskimääräiset sote-kustannukset olivat viiden vuoden aikana 53 prosenttia matalammat verrattuna päihdepalvelujen ulkopuolelle jääneisiin.

Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa IMPRO-hankkeessa ja toteutukseen osallistui Itä-Suomen yliopiston, THL:n ja Aalto-yliopiston tutkijoita. Tutkimuksessa tarkasteltiin alkoholiongelmaisten henkilöiden keskimääräisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytön kustannuksia Siun soten alueella Pohjois-Karjalassa potilas- ja asiakasrekisteritietojen avulla. Tavoitteena oli selvittää, pienentääkö esimerkiksi päihdepalvelujen piiriin pääseminen sote-kokonaiskustannusten kertymistä.

Rekistereistä tunnistettiin alkoholiehtoisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa asioineet yli 18-vuotiaat ja heidät jaettiin neljään ryhmään sen mukaan, oliko heillä vuosina 2014–2018 ollut kontakti päihdepalveluihin, mielenterveyspalveluihin, sekä päihde- että mielenterveyspalveluihin tai ei kumpiinkaan. Vain päihdepalvelujen piirissä olevilla keskimääräiset kustannukset viisivuotisseurannassa olivat 53 prosenttia eli yli 12 000 euroa matalammat kuin päihdepalveluiden ulkopuolelle jääneillä. Päihdepalvelujen ulkopuolelle jääminen oli myös yhteydessä suurempaan kuolemanriskiin.  Kalleimpaan kymmeneen prosenttiin kuuluvilla 521 potilaalla hoidon keskimääräiset viisivuotiskustannukset olivat 125 226 euroa eli lähes kymmenkertaiset verrattuna muihin alkoholiongelmaisiin, joilla kulut olivat keskimäärin 13 228 euroa. Yli 94 prosenttia kaikkein kalleimmista potilaista oli monisairaita eli heillä oli vähintään kaksi kroonista sairautta.

– Aiempien tutkimusten mukaan vain murto-osa alkoholiongelmaisista on päihdepalvelujen piirissä. Kuitenkin he ovat myös yksi tunnetusti kalleimmista ja paljon sote-palveluja käyttävistä asiakasryhmistä.

Alkoholihaitat kasautuvat usein muiden mielenterveys- ja sosiaalisten ongelmien kanssa, mikä puolestaan johtaa suurempaan palvelujen tarpeeseen ja hoidon kustannuksiin, toteaa väitöskirjatutkija Elina Rautiainen. Tutkijat päättelevät, että päihdehoidon ulkopuolelle jääminen kasvattaa hoidon kokonaiskustannuksia ongelmien komplisoituessa ja päätyessä erikoissairaanhoidon hoidettaviksi. Päihdeongelmat tulisikin tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pääsy päihdepalveluihin tulisi varmistaa hoidon kokonaiskustannusten pienentämiseksi.

Tulokset julkaistiin Journal of Studies on Alcohol and Drugs -lehdessä.

IMPRO-hankkeessa valmistellaan tulosten perusteella myös päihdepalveluihin liittyvää politiikkasuositusta.

Lisätietoja:

Nuorempi tutkija Elina Rautiainen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, elina.rautiainen@uef.fi, p. 046 921 5920

Tutkimusartikkeli:

Elina Rautiainen, Miika Linna, Olli-Pekka Ryynänen & Tiina Laatikainen.

Do the Costs of AUD-Related Health and Social Care Services Vary Across Patient Profiles? Journal of Studies on Alcohol and Drugs, 81(2),

144–151 (2020). Published Online: April 17, 2020.

https://doi.org/10.15288/jsad.2020.81.144

 

kuva: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytön keskimääräiset viisivuotiskustannukset alkoholiongelmaisilla, jotka olivat päihdepalveluissa hoidossa sekä niillä, jotka eivät käyttäneet lainkaan

päihde- tai mielenterveyspalveluja.


Intermed_140x250px_netti

Sosiaali ja terveysala tänään banneri_2019

SuomenAmmattivaate_banneri_140x250px_press

Sosiaali & Terveysala Tänään banneri

ajas-0920-sjtt-140x250

Alaset_Import_banneri_140x250px_netti