Sosiaali & Terveysala Tänään

ban_rinnekoti_2018_468x60px

OH Korona 2

Omaishoitajat koronapandemian keskellä

”Ammattilaiset suojaavat eturintamalla, omaishoitajat kotirintamalla”. Koronapandemia kuulosti meille suomalaisille vielä tammikuun 2020 alussa hyvin kaukaiselta asialta, eikä kukaan oikein uskonut, että leviäisi tänne saakka jo muutamassa viikossa. COVID-19 on näyttänyt koko maailmalle voimansa ja samalla laittanut koetuksella jokaisen maan sisäiset ja ulkoiset resurssit.

Koronaviruksen leviämisen nopeus ja laajuus iski hirmumyrskyn voimalla miltei kaikkiin valtioihin ja laittoi polvilleen jokaisen maan talouden ja terveydenhuollon. Moni maa on saanut kokenut kovia koronan kurittaessa kansalaisia, vieden samalla ennenaikaisesti hautaan kymmeniätuhansia ihmisiä. Koronatartunnan suhteen kaikki ihmiset ovat samalla viivalla, mutta herkimmin sen on todettu vahingoittavan iäkkäitä ihmisiä. Jotta viruksen etenemistä on voitu edes jollakin tavalla estää, jokainen maa on asettanut kansalaisilleen omat rajoituksensa. Voimakkaimmat rajoitukset ihmisten arkeen asetettiin muun muassa Italiaan ja Espanjaan, missä availlaan myös näinä viikkoina yhteiskunnan eri palveluja ja sallitaan kansalaisten ulkoilua hallitusti.

Suomessa vahvistettiin ensimmäinen COVID-19 tartunta tämän vuoden tammikuun lopussa Lapissa vierailleella kiinalaisella turistilla. Tämän jälkeen erinäisiä tartuntoja on vahvistettu ympäri Suomea, mutta eniten se on kylvänyt kauhua Uudenmaan ja Ylitornio-Kemi-alueella. 1. kesäkuuta 2020 mennessä Suomessa oli vahvistettu 6 885 tartuntaa ja koronakuolemia 320 kappaletta. Toukokuun 2020 alusta hallitus ohjeisti, että koronavirusnäytteitä tulisi ottaa laajemmin, mutta ensimmäisen parin pandemiakuukauden aikana testeihin pääsivät lähinnä vain sellaiset henkilöt, jotka tarvitsivat välitöntä sairaalahoitoa ja heidän oirekuvansa vastasi vakavaa koronatartuntaa. Näillä näkymin koronan on maassamme sairastanut kymmenet tuhannet ihmiset. Suomessa hallitus päätti ottaa kantaa pandemia leviämiseen ottamalla käyttöön 17.3.2020 Valmiuslain. Valmiuslain keinoin ja erinäisillä toimilla on ollut koko ajan tarkoitus suojella riskiryhmäläisiä, hidastaa taudin etenemistä ja ehkäistä sairaanhoitojärjestelmän ylikuormittumista.

Koronapandemia palveluissa
Suomessa koronapandemia on näkynyt laajasti koko yhteiskunnassa. Sen leviämisen estämiseksi on peruttu tuhansia tapahtumia ja juhlia, rajoitettu kokoontumisia, sekä suljettu hallitusti muun muassa ravintolat, kulttuurikohteet, koulut, oppilaitokset, hoitolaitokset, sekä liikunta- ja harrastustoiminnat. Seuraukset ovat monille perheille ja yrityksille hyvin rankat. Koronan läsnäolo on vaikuttanut niin yksityisiin ihmisiin kuin kuntien eri palveluihin. Monet sairaalat ovat peruneet ja siirtäneet jo annettuja kiireettömiä potilaiden hoitoaikoja, samoin kuin ihmiset ovat koronan pelossa peruneet itsenäisesti omia tutkimus- ja hoitoaikoja. Näiden seuraukset tulevat näkymään tulevina kuukausina.

Korona on näkynyt erittäin voimakkaasti myös kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa. Nämä asiat eivät välttämättä näy taloudellisesti hyvinvoivissa perheissä, joissa sairaudetkaan eivät ole rasite. Omaishoitajuudessa nämä sen sijaan näkyvät jopa arkea lamauttavasti. Koska
COVID-19 on vasta niin sanotusti asettumassa osaksi yhteiskuntamme arkea, hallitus ja THL eivät pysty vielä tietämään, kuinka epätasa-arvoisesti kunnat ovat hoitaneet ja voineet hoitaa vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten palveluita. Koronan aiheuttama poikkeustilanne on hämmentänyt jokaisen ihmisen elämää niin lomautuksin kuin velvoittamalla huoltajia lapsen kotiopetukseen, mutta karuimmillaan se näkyy muun muassa perheissä, joissa asuu vakavasti sairaita henkilöitä, sekä muutoinkin yksinäisille ja liikuntakyvyttömille iäkkäille. Korona on haastanut perheet, joissa lapsi tai vanhempi asuu tehostetun palvelun yksikössä ja perheet, joiden omainen tarvitsee kotona asuessaan jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa. Osa omaisista on ottanut läheisensä pois laitosasumisen piiristä koronan ajaksi ja osa kärsii suunnattomasti siitä, ettei pääse huolehtimaan rakkaastaan vierailukiellon aikana. Läheisten vierailut asumisyksiköissä on kielletty siksi, että koronavirus ei leviäisi asumisyksikköön. Yksiköissä asuvilla ihmisillä saattaa olla perussairauksia, ja koronavirus voi olla tällaisille henkilöille erityisen vaarallinen.

”En jaksa kohta enää hengittää”
Karstulassa asuva, vaikeasti vammaisen poikansa omaishoitajana toimiva Anu Äijänen 49, kertoo, että hän on aivan rikki väsymyksestä pojan intervallipaikan mentyä sulkuun koronaviruksen vuoksi.

– Poikani Josen (21), sairaus on tunnistamaton ja hänen hoitonsa vaatii ympärivuorokautista työtä. Minulla on päivisin apuna siskoni, mutta yöt siihen päälle vaativat veronsa. Jose on isokokoinen nuorimies, mutta täysin liikuntakyvytön ja autettava. Josella on vaikea Lennox–Gastaut’n oireyhtymä epilepsialla ja epätyypillisellä autismilla. Näiden lisäksi pojallani on jatkuvia virtsatientulehduksia ja munuaisaltaantulehduksia, sekä astman seurauksena vakavia keuhkokuumeita. Josen oireyhtymää ei tunnisteta siksi, koska hänellä on molemmissa käsissä kuusi sormea ja jaloissa kuusi varvasta, tomera äiti kuvailee.
Anu jatkaa, että hänen apunaan käy silloin tällöin yksityisenä palveluntuottajana kiertävä kotihoidon työntekijä, mutta koska työntekijä käy ainakin 12 muussakin hoitopaikassa, hän ei todellakaan voi tulla hoitamaan Josea infektiovaaran vuoksi.

– Josella on jokin aika sitten alkaneet pidemmät intervallijaksot Karstulan palvelukoti Koivurannassa, mutta koronapandemian aikana omaishoidon vapaani eivät ole toteutuneet lainkaan helmikuun jälkeen paikan suljettua ovensa, hän puuskahtaa turhautuneena. Josea yli 21 vuotta hoitanut Anu kertoo olevansa täysin eristyksissä muista ihmisistä Josen infektioherkkyyden vuoksi.
– Onneksi tämä kylä on pieni ja ihmiset auttavat mielellään toisiaan, sillä muutoin emme kyllä selviäisi lainkaan täällä eristyksessä. Ihana apteekkarimme tuo itse Josen lääkkeet asuntomme ovenkahvaan roikkumaan ja naapurit käyvät puolestamme kaupassa. Monissa paikoissa tilanne ei ole ystävällisyyden suhteen näin hyvä. Pienessä paikassa miinuksena on puolestaan se, ettei täällä riitä työntekijöitä enempää kotihoitoon. Kyllähän tämä muuten menisi, mutta jatkuva valvominen yöt läpeensä hetken torkuilla vie kaikki voimani. Josen limat täytyy irrottaa säännöllisesti keuhkoista, hänet täytyy katetroida, lääkitä, hoitaa, siirtää, syöttää ja jumppauttaa. Toivon todellakin, että meidän omaishoitajien tukemiseen panostettaisiin jatkossa huomattavasti enemmän, hän huomauttaa uupuneena.

Epätasa-arvoa palveluissa
Koronaviruksen välttäminen luo äärimmäisen vaikeita tilanteita muun muassa vaikeasti kehitysvammaisille ihmisille, syöpäsairaille henkilöille, sekä muille vakavasti sairaille henkilöille ja heidän läheisilleen. Näillä henkilöillä ja perheillä on jo ennestään hyvin rankkaa, joten heidän kohdallaan poikkeustila jatkuu, vaikka yhteiskunta purkaakin rajoituksia. Kun omaishoitajien palveluja ja tiedottamista koronapandemian suhteen selvittelee sosiaalisen median kautta, huomaa, että joissakin kunnissa omaishoitajia arvostetaan siinä kuin toisissa kunnissa ei juuri lainkaan. Osa omaishoitajista on saanut kotiin kirjallisen ilmoituksen siitä, että kaikki palvelut ja sijaishoitopaikat on suljettu, siinä kun osa saanut ilmoituksen, miten ja mistä kunnassa voi saada apua koronakriisin aikana. Vaikka suojavälineisiin ei oltu osattu varautua edes valtakunnallisella tasolla, olisi asiasta voitu ilmoittaa myös koteihin eristäytyneille omaishoitoperheille. Monet perheet pohtivatkin, saavatko he suojia kunnista vai ottaako riskiä, ja lähteä etsimään niitä ympäri maakuntia. Jokainen omaishoitaja pyrkii suojaamaan hoidettavansa niin kotona kuin matkalla sairaalaan.

Työterveyslaitoksen ohjeistuksen mukaan kuntien olisi täyttynyt varmistaa, että kotihoito ja henkilökohtainen apu jatkuvat, vaikka avustettavat tai avustavat henkilöt sairastuisivat COVID-19-tautiin. Kuntien olisi täyttynyt myös laatia ohjeet omaishoitajille, henkilökohtaista apua saaville ja henkilökohtaisen avun työnantajille viranomaisohjeiden mukaisesti, sekä huolehtia, että henkilökohtaisten avustajien työnantajina toimivilla vammaisilla henkilöillä on käytettävissä tarvittavia suojavälineitä vastaavasti kuin kotihoidossa. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntia kotiin annettavista palveluista koronavirustilanteessa. STM:n antaman ohjeistuksen mukaan kotihoidossa on käytettävä koronavirusepidemian aikana hengityssuojainta asiakkaan suojaamiseksi mahdolliselta henkilökunnan kantamalta taudilta. Ohje koskee tältä osin myös tehostettua palveluasumista.

Keinolla, millä hyvänsä
Oulun Kiimingissä vaikeasti vammaisen poikansa omaishoitajana toimiva Marianna Karvonen kertoo, että heidän haasteenaan koronan aikana on ollut pojan etäopetus samaan aikaan, kun hänellä itsellään on ollut läsnäolopakko merkonomiopiskelujen puitteissa tietokoneen ääressä.

– Poikani on kehitysvammainen, jolla on vaikea epilepsia ja CP-vamma. Koska en pysty yksinhuoltajana olemaan samaan aikaan kahdessa paikassa, palkkasin omilla rahoillani Aatulle hoitajan kotiin etäopetuksen ajaksi. Käsittääkseni Oulun kaupungin olisi täytynyt huolehtia Aatulle opetus kotiin, mutta sellaista ei ole täällä näkynyt, hän paukauttaa.

Marianna jatkaa, että monet kaupungit ovat huolehtineet koulun oppilaille jollakin tavalla kouluruokailun kotiin tai siihen liittyvät materiaalit, mutta Aatun Valteri-koulu ei jaa ruokia, koska oppilaat asuvat ympäri Pohjois-Suomea.

– Myös tilapäishoitopaikka Hanhilehto ilmoitti olevansa suljettu koronan aikana. Oulun kaupunki tosin tarjosi palveluseteliä tilanteen helpottamiseksi, mutta sillä sai ostettua apua vain yhdeksän tuntia kuukauden aikana. Tuon tuntimäärän kun jaoin vielä kolmeen, niin täällä kävi kolme eri työntekijää, joihin taas poikani reagoi erittäin voimakkaasti. Muutoin meillä on kyllä mennyt ihan hyvin, sillä olen uskaltautunut käymään kerran viikossa kaupassa ja muut ostokset olenkin tehnyt verkkokauppojen avulla, hän tuumailee yllättävän positiivisesti.

Yksin elävät ja erityisperheet huolestuttavat
Maassamme on vähintään 350 000 eri ikäistä henkilöä, jotka ovat pääasiallisessa auttamisvastuussa läheisestään. Omaishoitajat vastaavat vakavasti pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen, puolisonsa tai vanhempansa tai jonkun muun läheisensä huolenpidosta, avusta ja hoivasta. Jotkut hoitavat samanaikaisesti useampaa henkilöä esimerkiksi erityislastaan ja iäkästä läheistään. Omaishoitajaliitto ry:n toiminnanjohtaja Sari Tervonen kertoo, että myös heille on näyttäytynyt erinäisinä yhteydenottoina eri kuntien palvelujen tarjoamisen vaihtelevuus ja tilapäishoito- ja intervallihoitopaikkojen sulut koronan aikana.

– Koronapandemia on vaikuttanut kuntien toimintaan, mutta heillä on edelleen voimassa velvollisuus järjestää palveluja niin omaishoitajaperheille kuin muille apua tarvitseville. Eniten meitä liitossa huolettavat yksinhuoltajaperheet, yksin elävät iäkkäät ja muut riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, sekä tilanteet, joissa työnantajat eivät suo joustoja ja etätyöskentelymahdollisuuksia omaishoitoperheille. Onneksi meillä on hyvin toimivia ja aktiivisia yhdistyksiä ympäri Suomea, jotka yrittävät järjestää niin käytännön apua, kuin etävertaistapaamisia puheluiden ja netin kautta. On todella ikävää, että kunnat voivat itsemääräämisoikeuteen vedoten järjestää hyvinkin epätasa-arvoisesti palveluja läpi maan. Toivottavasti tähän saadaan muutoksia tulevaisuudessa ja sen eteen me täällä liitossa teemme kyllä koko ajan töitä, hän painottaa lopuksi

 

Kuva: Marianna Karvosen Aatu-poika työn touhussa pöytänsä ääressä. Aatun yhtenä apuvälineenä toimii ergonominen tuoli, mikä mahdollistaa hyvän asennon tehdä tehtäviä pöydän ääressä.
Teksti: Minna Korva-Perämäki
Lähteet: Suomen sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos


ajas-sjtt-140x250

Untitled

bans

Sosiaali ja terveysala tänään banneri_2019

tervisekivi-140x250

Sosiaali & Terveysala Tänään banneri