Sosiaali & Terveysala Tänään

2020_SJTT_banneri_468x100_120dpi

Kuva1_netti

Kanamunien vasta-aineet nopea ratkaisu koronavirukseen

Yksinkertainen ja nopea tapa tuottaa toimivia vasta-aineita passiivi-immunisaatioon COVID-19-virusta vastaan on immunisoida kanoja heikennetyillä virusantigeeneillä. Kolmen viikon kuluttua saadaan turvallisia vasta-aineita kananmunien keltuaisesta. Siten näitä voidaan käyttää ihmisten suojeluun ja taudin ennaltaehkäisyyn, mahdollisesti myös hoitoon.

Näin näkee Helsingin Yliopiston mikrobiologi, dosentti Elias Hakalehto. Keltuaisten vasta-aineiden (IgY) tehoa tartuntatauteihin on tutkittu eri puolilla maailmaa. Sitä testattiin muun muassa Japanissa jo 1990-luvun alussa.

– Samalla vuosikymmenellä menetelmää kokeiltiin myös Kuopiossa tutkimusmielessä. Sitä ehdotettiin hengitysteiden virusepidemioiden ehkäisyyn.

Miksi menetelmää ei ole otettu käyttöön?

Hakalehdon mielestä käyttöönottoon ei ole jostakin syystä nähty riittävää tarvetta viranomaisten taholta. Tautien torjunnassa on keskitetty rokotuksiin. Nämä eivät kuitenkaan ole kilpailevia menetelmiä, sillä rokotteiden kehittäminen vie aikaa, ja siinä on huomattavasti enemmän terveydellisiä riskejä.

– Rokotuksessa injektoidaan heikennyttyä virusta tai sen osia yhdessä tehosteena toimivan adjuvantin kanssa ihmiseen. Koska tästä aiheutuvien riskien kartoitus on monimutkainen tehtävä, menee siihen aikaa.

Rokoteyhtiöillä on tähän mekanismit, ja kokemusta lupien hakemisesta. Toisaalta passiivi-immunisaation toteuttaminen vaatii myös erilaisia lupia, joiden hankkiminen on kallista ja aikaa vievää.

Menetelmä on nopea ja riskitön

Hakalehto katsoo, että nyt on hyvä tilaisuus madaltaa viranomaisten toimesta kynnystä passiivi-immunisaation toteuttamiseen poikkeusolojen perusteella. Menetelmä on nopea ja riskitön tapa suojata infektioilta ja epidemioilta. Samalla saadaan keinoja ennalta estää tulevia pandemioita ja niiden seurannaisvaikutuksia.

– Tämä tuottaisi valtavia säästöjä. Ensin suojataan pahimman riskin kohtaavat terveydenhuollossa, sosiaalialan palveluihmiset, sekä potilaiden omaiset päiväkohtaisesti, kun riski kohdataan.

Passiivi-immunisaatiota käytetään jo monissa maissa pienimuotoisesti. Esimerkiksi Hanoissa Vietnamissa on lääkäriasema, jolla on 200 kanaa IgY-vasta-aineiden tuottamista varten. Vasta-aineet saatiin tehokkaasti leviämään hengitysteiden limakalvoille, joilla ne voivat ehkäistä virusten tunkeutumista elimistöön.

– Sittemmin IgY-vasta-aineita on tuotettu muun muassa kiinalaisissa tutkimuksissa jo vuonna 2006 onnistuneesti SARS-virusta vastaan, joka rakenteeltaan muistuttaa Covid-19-virusta.

Miten menetelmä toimii?

Hakalehto selventää menetelmää. Igy-vasta-aineiden molekyylit muistuttavat rakenteeltaan ja toimintatavoiltaan ihmisen limakalvovasta-aineita. Ne asettuvat suun ja nielun sekä muiden hengitysteiden ja suoliston limakalvoille ”puolustusasemiin”, ja ne tartuttavat lähestyvät virukset itseensä. Tällöin ne eivät pääse tunkeutumaan elimistöön.

– IgY-vasta-aineilla voitaisiin suojata nopeasti terveydenhuollon henkilökunta ja muut koronakriisin aikana asiakaspalvelua suorittavat kuten ruokalähetit, kaupan ja julkisen liikenteen työntekijät.

Hakalehdon mielestä avainryhmien henkilöt pidettäisiin terveinä IgY-vasta- aineilla, eikä työvoiman saatavuus vaarantuisi. Seuraavaksi vasta-aineita voitaisiin jakaa myös riskiryhmille. Samalla talousvaikutuksia vähennettäisiin merkittävästi.

– Igy-vasta-aineiden tuotanto pitäisi aloittaa välittömästi. Näin koronaepidemian leviäminen Suomessa taitettaisiin. Samalla saadaan lisäaikaa rokotteiden kehittämiseen, jotta niiden riskit voidaan eliminoida.

Kuva: Hanoissa Vietnamissa on lääkäriasema, jolla on 200 kanaa IgY-vasta-aineiden tuottamista varten. Kuvan kanat ovat Ruotsista.

Teksti: Jouni Vornanen


Alaset_Import_banneri_140x250px_netti

ajas-sjtt-140x250

SuomenAmmattivaate_banneri_140x250px_press

bans

Sosiaali ja terveysala tänään banneri_2019

tervisekivi-140x250