Sosiaali & Terveysala Tänään

2020_SJTT_banneri_468x100_120dpi

Nepsy 4_press

Yhdessä kohti myönteisiä elämänpolkuja – Suomeen kaivataan lisää nepsy-osaamista

1. Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki! 2. Tee lisää sitä, mikä toimii! 3. Tee pieni muutos siihen, mikä ei toimi!

Neuropsykiatristen häiriöiden hoito on kehittynyt valtavasti viimeisen parin kymmenen vuoden aikana. Neuropsykiatrisesta valmennuksesta eli nepsy-valmennuksesta onkin noussut yksi trendi maamme kuntoutusmenetelmänä. Neuropsykiatristen häiriöiden piiriin voidaan laskea kuuluviksi autismin kirjon häiriöt, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt ADD ja ADHD, nykimishäiriöt (Touretten oireyhtymä) sekä monimuotoiset oppimiskyvyn ja kehityksen häiriöt.

Suomessa neuropsykiatrinen hoito on keskittynyt perusterveydenhuoltoon, vaikkakin lapsia ja nuoria ohjautuu yhä enemmän psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Käypä hoito -suosituksen mukaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön hoito ja kuntoutus on monimuotoista ja siihen kuuluvat potilas- ja omaisneuvonta sekä erilaiset yksilölliset tukitoimet ja hoitomuodot.
Niin hyvässä kuin pahassa, Suomessa käytetään yhä enemmän neuropsykiatristen oireiden hoitoon myös lääkärin tiukkaa seurantaa vaativia lääkehoitoja. Lääkehoitojen tavoitteena on vähentää oireiden aktiivisuutta ja parantaa arjen toimintakykyä. Tavallisimpia psykososiaalisia hoitoja ovat oireista riippuen vanhempainohjaus, koulujen omat tukitoimet, toimintaterapia, neuropsykologinen kuntoutus, neuropsykiatrinen valmennus, sopeutumisvalmennuskurssit sekä vertaistuki.

Vaikka käypä hoito- suositukset kuulostavat luettuna kauniilta, todellisuudessa nepsy-kuntoutusta, terapiaa ja apua on hyvin vaikea saada. Monissa perheissä tilanne ajautuu suorastaan kaaokseen ja apua tarjotaan vasta sitten, kun lastensuojelu tai muu viranomainen puuttuu tilanteeseen. Joskus avun saaminen menee niin myöhään, että ainoa keino rauhoittaa perheen tilanne on lapsen tai nuoren sijoittaminen sijaisperheeseen tai laitoshoito. Käypä hoito -suosituksessa nostetaan esille myös koulujen merkitys nuoren kuntoutuksessa. Todellisuudessa neuropsykiatrisesti oireilevat lapset joutuvat kuitenkin usein koulukiusatuiksi ja mikäli lapsen oireisiin kuuluu myös käytöshäiriöitä, eivät koulujen resurssit ja osaamiset riitä oppilaan tukemiseen. Monista Suomen kouluista puuttuu myös mielenterveystyöhön keskittynyt moniammatillinen työryhmä, vaikka koulupsykologien ja erikoissairaanhoitajien määrät ovatkin kouluissa lisääntyneet.

Kouluilla pitäisi olla myös neuropsykiatrisesti oireilevalle nuorille ammatillisia tukihenkilöitä tai neuropsykiatrisen valmennuksen omaavia henkilöitä. Tilanne on kuitenkin monin paikoin se, että koulujen tukimuodot ovat vähentyneet entisestään, samoin kuin pienluokkia ja luokka-avustajia ei välttämättä ole edes tarjolla. Koska Suomen palvelujärjestelmä on niin pirstaleinen ja apua on vaikea saada, neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret tipahtavat helposti koko palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Suomen sosiaalipalvelujärjestelmässä puikkelehtiminen on haastavaa jo kokeneelle ammattilaisillekin, joten miten siellä voisi pärjätä ilman vankkaa ohjausta ja tukea vasta itsenäistä elämää aloitteleva nuorikaan.

Mielenterveyskuntoutuksen ja kehitysvammaisille tarkoitettujen palveluiden katsotaan yleisesti palvelevan heikosti neuropsykiatrisen diagnoosin omaavaa nuorta, eikä heitä osata oikein kohdata myöskään sosiaalihuollon palveluissa. Useilla paikkakunnilla ei myöskään ole tarjolla tukiasumispalveluja, joihin voisi räätälöidä lisäksi esimerkiksi ostopalveluna nepsy-osaamista. Neuropsykiatrisesti oireileville nuorille on toki tarjolla kuntoutuspalveluja julkisen terveydenhuollon lisäksi eri säätiöiden, yhdistysten ja yksittäisten toiminimellä toimivien, sekä suurten yksityisten palvelutarjoajien toimesta. Osa palveluntarjoajista tuottaa myös Kelan sopeutumisvalmennuskursseja, sekä lasten LAKU -perhekuntoutusta. Yksittäiset toimijat tuottavat myös asumispalveluita tai työpaja- ja päivätoimintaa, sekä erilaisia terapiapalveluja. Maksajaa näille kuntoutuksille on kuitenkin hyvin vaikea saada.

Nepsy-valmennuksen ensiaskeleet
Suomessa on vasta viimeisten vuosien aikana alettu puhuman rohkeasti ääneen nepsy-osaamisesta ja nepsy-valmentamisesta. ADHD-valmennusmenetelmän Suomeen alun perin Britannian reissulta juurruttanut psykiatrian erikoissairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja -valmentaja sekä neuropsykiatrinen valmentaja Kirsi Saukkola kertoo, että nepsyvalmentajakoulutuksen tavoitteena on saada toimijan omaan arkiseen työhön myönteisiä käytännön työkaluja, joiden avulla hän voi ohjata ja opastaa erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä myönteisen elämänpolun rakentamisessa.

– Kiinnostuin itse luonnollisesti neuropsykiatrisesta oireilusta oman erityispiirteisen Aleksi-poikani syntymän jälkeen. Aleksi on jo aikuinen mies ja pitää kokemusasiantuntijaluentoja ympäri Suomen, mutta itse ADHD-valmennusmenetelmä on saanut lähtölaukauksen hänen ominaisuuksiensa seurauksena. Kävin vuonna 2001 ADHD-liiton aikuisprojektin projektiohjaajana Lontoossa tutustumassa ADHD-coaching-menetelmään ja innostuin menetelmästä niin paljon, että halusin saada sen yhdeksi maamme ADHD-aikuisten kuntoutusmenetelmäksi. Ensimmäinen kahden päivän mittainen ADHD-coach-koulutus järjestettiin ADHD-keskuksen ja Svenska Studiecentralen yhteistyönä vuonna 2003, hän muistelee hymyillen.

– Vuonna 2006 menetelmää oli jo sen verran kokeiltu, että aloitin silloisen kollegani Leena Mannström-Mäkelän kanssa ADHD-coach-koulutuksen Palmeniassa. Perustimme Leenan kanssa kaikki valmentajakoulutuskokonaisuudet ratkaisukeskeisyyden pohjalle, minkä seurauksena nykyiset neuropsykiatriset valmentajakoulutukset pohjautuvat myös ratkaisukeskeisyyteen. Vuonna 2006 perustettiin myös Neuropsykiatriset valmentajat ry.

Ratkaisukeskeinen elämänasenne
Satoja nepsy-valmentajia ympäri Suomen kouluttanut KirsiConsulting Oy:n perustaja Saukkola, 69, kertoo, että mitä enemmän ja laajemmin nepsy-tuntemusta ja osaamista on, sitä sujuvammin kaikkien arki sujuu niin päiväkodeissa, kouluissa kuin työpaikoilla.

– Olen itse työskennellyt luokanopettajana ja erityisopettajana Kuusankoskella vuosina 1973–1995, joten tiedän, kuinka tärkeää ratkaisukeskeinen ajattelutapa on. Kun ratkaisukeskeisen toimintatavan omaksuu, siitä muotoutuu positiivinen ja kokonaisvaltainen elämänasenne. Ratkaisukeskeisessä ajattelutavassa pyritään löytämään myönteisiä ratkaisuja syyllisten ja syiden sijaan, hän painottaa.

Saukkola jatkaa, että ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus on tukimuoto, jolla pyritään vahvistamaan arjen sujuvuutta tilanteissa, joissa neuropsykiatriset oireet ja toiminnanohjauksen vaikeudet aiheuttavat haittaa toimintakyvylle.

– Lasten kohdalla nepsy-valmennus kohdistuu myös huoltajiin antamalla heille tukea, ohjausta ja toimintamalleja arjen haasteisiin. Valmennus tapahtuu yleensä valmennettavan omassa toimintaympäristössä eli kotona, koulussa tai päivähoitopaikassa. Valmennusta voidaan toteuttaa toki myös valmennettavan harrastusympäristössä tai muualla sovitussa paikassa, hän kuvailee.

Saukkola painottaa, että valmennuksessa keskeisimpiä asioita nuorten ja nuorten aikuisten kanssa ovat arjen- ja elämänhallintataitojen harjoittelu, kuten omasta kodista huolehtiminen, päivärytmin ylläpitäminen, virastoissa asioiminen, ajankäytön hahmottaminen, rahankäytön hallitseminen, omasta terveydestä huolehtiminen, julkisten kulkuneuvojen käytön harjoittelu sekä uusiin paikkoihin tutustuminen ja niissä toimiminen.

– Erittäin tärkeä asia koko valmennusprosessin aikana on ehdottomasti valmennettavan positiivisen minäkuvan, itseluottamuksen ja itsetunnon vahvistaminen ratkaisukeskeisen ajattelutavan keinoin. Nuoren kanssa täytyy olla aidosti läsnä ja häntä täytyy myös aidosti kuunnella. Valmentajalla täytyy olla aikaa ja keinoja auttaa valmennettavaa löytämään ratkaisuja myös unelmien tavoittelemiselle, hän huomauttaa lopuksi.

Kohti unelmia
Liki kolme vuotta eri arjen asioita yhdessä nepsy-valmentajansa kanssa harjoitellut Elena Salmensuu (19), kertoo odottavansa nykyisin innolla tulevaisuutta. Toisin oli vielä joitakin vuosia sitten, jolloin hän oli hyvin voimakkaasti koulukiusattu ja suuressa vaarassa pudota yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle.

– Minulla kävi tuuri, sillä sain kuulla läheisiltäni nepsy-valmennuksesta ja olen onnekseni saanut säännöllistä apua ja tukea koko tämän ajan. Mikäli perheessä ei ole sellaista aikuista, joka pystyy auttamaan ja tukemaan nuorta, ei hänellä ole juurikaan mahdollisuuksia selvitä yksin asioista. Minusta nepsy-valmennuksessa on milteipä parasta se, että valmentaja jaksaa aina vain kehua ja kannustaa, minkä seurauksena hyvinkin murtunut itsetunto alkaa voimaantumaan. Oma valmentajani luo jatkuvasti uskoa minuun ja olen viimein alkanut myös haaveilemaan ja tavoittelemaan niitä, hän kuvailee.

Elena kertoo, että hän on oppinut hoitamaan erilaisia virallisia ja epävirallisia asioita valmentajansa tuella, sekä saanut rohkaisua käydä lääkärissä ja sen myötä saanut myös virallisen ADD-diagnoosin.

– ADD ei aiheuta minulla hyperaktiivisuutta, mutta keskittymiskyvyttömyyttä kylläkin, samoin kuin minun on vaikea saada tehtyä joitakin asioita ajoissa, sekä mennä esimerkiksi oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, hän kuvailee.

Elena jatkaa, että hänen valmentajansa on opettanut myös sen, että meillä kaikilla on oma tapa oppia, eikä mikään niistä tavoista ole väärä.

– Peruskoulussa kaikki olin toisin. Siellä joutuu kiusatuksi heti, jos on jollakin tavalla erilainen tai edes persoonallinen. Kun kiusaamista jatkuu vuosia, eikä kukaan puutu siihen, se jättää pahat jäljet niin itseluottamukseen kuin luottamukseen muita ihmisiä kohtaan, hän pamauttaa.

Elena kertoo odottavansa näinä päivinä uutta lääkärin vastaanottoa, sekä pajatoiminnan aloittamista koronasulun jälkeen.

– Haluaisin valmistua jonakin päivänä sosiaalialan ammattilaiseksi ja päästä auttamaan niitä nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä syystä tai toisesta. Minusta ketään ei saisi kiusata tai tuomita, sillä kukaan ei voi tietää, minkälainen elämä kenelläkin on takanaan, hän lisää lopuksi päättäväisesti.

Lähteet:
JUHA HYVÖNEN Väitöskirja: Suomen psykiatrinen hoitojärjestelmä 1990-luvulla historian jatkumon näkökulmasta The Finnish Psychiatric Health Services in the 1990’s from the Point of View of Historical Continuity 2008. KUOPION YLIOPISTON JULKAISUJA D.

KELA: neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten hoito- ja kuntoutuspolut Suomessa.

Nepsy-valmennuksesta

◆ Nepsy-valmentajakoulutus soveltuu henkilöille, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuolto- tai kasvatusalalla tai joilla on työkokemusta erityislasten, -nuorten ja -aikuisten parissa. Koulutus soveltuu hyvin muun muassa opettajille, erityisopettajille, eri alojen terapeuteille, sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville hoitajille ja ohjaajille, mielenterveys- ja päihdetyöntekijöille sekä muille opetus-, kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
◆ Nepsy-valmentajakoulutuksen pääsyvaatimuksena on vähintään toisen asteen sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan tutkinto. Poikkeustapauksissa voidaan hyväksyä myös muu tutkinto, jos hakijalla on vahva työkokemus alalta sekä perustiedot ihmisen käyttäytymisestä ja kehityksestä. Koulutuksia tuottavat eri organisaatiot, yhteisöt ja yksityiset palveluntuottajat.
◆ Nepsy-valmennus on aina tavoitteellinen prosessi ja siitä tehdään yksilöllinen valmennussopimus asiakkaan ja valmentajan välillä. Yhden valmennuskerran pituus on yleensä 45–60 minuuttia ja se toteutetaan yleensä joko viikoittain tai muutaman kerran kuukaudessa. Valmennusprosessin kesto voi vaihdella muutamasta kuukaudesta vuosiin, mutta sen tavoitteita ja niihin pääsyä arvioidaan tasaisin väliajoin.
◆ Neuropsykiatrisessa valmennuksessa tavoitteet ja aikataulu sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa ja menetelmät valitaan yksilöllisesti tavoitteen ja tarpeiden mukaisesti. Nepsy-valmennus ei kuulu vielä Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin.

Kuva: Kirsi ja Aleksi ovat erottamaton parivaljakko. Kirsin poika Aleksi Lehtinen on toiminut jo vuosia kokemusasiantuntijana ja haluaa tuoda kokemuksiensa kautta esille, kuinka tärkeää muiden ihmisten avarakatseisuus on. Aleksin elämästä on ilmestymässä kesällä 2020 Taina Laineen kirjoittama kirja nimeltä Aleksi Oletukseton – avoimuuden ja erilaisuuden kuningasvoimat.

Teksti: Minna Korva-Perämäki
Kuvat: Kirsi Saukkola, Elena Salmensuu ja Minna Korva-Perämäki


Intermed_140x250px_netti

tervisekivi-140x250

SuomenAmmattivaate_banneri_140x250px_press

suomen_sairaalatukku_gd160x600px

Sosiaali ja terveysala tänään banneri_2019

lojer