Sosiaali & Terveysala Tänään

2020_SJTT_banneri_468x100_120dpi

close-up-photography-of-eye-977601

Tuore laskelma osoittaa: yksityisen silmäterveydenhuollon palvelutuotannon hyödyntäminen säästäisi yhteiskunnalle kymmeniä miljoonia euroja joka vuosi

Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n laskelma näyttää, miten yksityisiä palveluntuottajia hyödyntäen on mahdollista saavuttaa huomattavia julkisen talouden säästöjä: arviolta yli 30 miljoonaa euroa vuosittain. Silmäterveydenhuoltopalvelut voisi tuottaa jo nykytilanteessa siten, että yhteiskunnan varoja säästyy samalla, kun palveluiden saatavuus paranee. Laskelma perustuu julkisiin tietoihin.

Yksityisiä silmäterveydenhuollon palveluntuottajia edustavan NÄE ry:n controller-työryhmä on tehnyt julkisiin tietoihin perustuvan laskelman, jonka avulla voidaan vertailla silmäterveydenhuollon perustason palveluiden kustannuksia julkiselle taloudelle. Laskelmaan on koottu toteutuvat nykykustannukset kolmen esimerkkisairaanhoitopiirin ja neljän yleisimmän silmäsairauden osalta, sekä vastaavasti kustannukset vaihtoehtoisesta tavasta tuottaa samat silmäsairauksien hoitoon liittyvät palvelut. Vaihtoehtoisessa mallissa yksityiset silmäterveyspalvelut on tiiviimmin kytketty palvelemaan julkista terveydenhuoltoa.

Laskelmasta ilmenee, että käyttämällä yksityisiä silmäterveydenhuollon palveluntuottajia voitaisiin vuosittain säästää keskimäärin 31,36 miljoonaa euroa valtakunnallisesti. Vaihtoehtoisen tavan tuottaa kyseiset palvelut voisi optikkoliikkeiden valmiuksien sekä nykylainsäädännön puitteissa ottaa käyttöön heti – suurten säästöjen toteutuminen ei vaatisi lakimuutoksia, ainoastaan kuntien- ja sairaanhoitopiirien päätökset alkaa ostaa silmäterveyspalveluita sieltä, missä ne taloudellisimmin tuotetaan.

Siirtyminen yksityisten palveluntuottajien laajempaan hyödyntämiseen myös vapauttaisi julkisen terveydenhuollon resursseja vaativampaan silmäsairauksien hoitoon ja silmäkirurgiaan. Jo ennen koronaepidemiaakin on monella sairaanhoitopiirillä ollut vaikeuksia pysyä hoitotakuun rajoissa.

”Suomen 670 toimipistettä käsittävä optikkoliikeverkosto on täydessä valmiudessa tuottamaan silmäterveyspalveluita yhä enemmän myös julkisen terveydenhuollon tarpeisiin”, sanoo Panu Tast, NÄE ry:n toimitusjohtaja.

”Suuri osa optikkoliikkeissä tuotetuista silmäterveyspalveluista pystytään rahoittamaan pelkällä julkisen terveydenhuollon potilailta perittävältä asiakasmaksulla, joka on yleisesti erikoissairaanhoidon palveluissa noin 40 ja perustason palveluissa noin 20 euroa. Optikkoliikkeiden kustannustehokkuus palvelutuotannossa perustuu vakiintuneeseen optikoiden ja silmälääkärien työnjakoon sekä markkinaehtoiseen tuotekaupan ja terveydenhuollon palveluiden yhdistelmään. Yhtälö mahdollistaa laadukkaan palvelun edulliseen hintaan; kannattavan toiminnan ja erikoislääkäripalvelut pienilläkin paikkakunnilla koko valtakunnan laajuisesti”, hän selventää.

Verkkopalvelu helpottamaan kunta- ja maakuntapäättäjien työtä

NÄE ry julkisti vuoden alussa Silmäterveyspalvelut.fi – sivuston, jolla silmäterveydenhuollon palveluita tuottavia yksityisiä toimipisteitä ja niiden palveluvalikoimia voi hakea ja selata kunnittain tai sairaanhoitopiireittäin karttapohjaisessa hakupalvelussa. Sivusto mahdollistaa kunnille ja sairaanhoitopiireille silmäterveyspalveluntuottajien löytymisen läheltä ja helposti.

Säästöpotentiaalia piilee esimerkkisairaanhoitopiirien kohdalla erityisesti glaukooman seurannassa – jossa säästöä voisi saavuttaa yhteensä 1,9 miljoonaa euroa – ja diabeettisten silmäsairauksien seulonnassa ja seurannassa – jossa saatavilla olisi yhteensä 1,4 miljoonan euron säästöt. Merkittäviä säästöjä on tosin saavutettavissa myös kaihin jälkitarkastusten ja ikärappeuman diagnostiikan osalta. Arviot kustannuksista vaihtelevat demografistenkin muuttujien vuoksi.

Pelkästään verraten pienessä Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä kunnat voisivat säästää vuosittain lähes miljoona euroa, josta liki 400 000 kaihin hoidossa, ja suuressa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä yli 3,3 miljoonaa euroa, josta lähes 1,2 miljoonaa glaukooman seurannassa. Valtakunnalliseksi muutettuna säästöpotentiaalista kertyy vuosittain summa, jolle ikääntyvässä Suomessa pitäisi olla parempaakin käyttöä.

”Pidän tärkeänä, että erityisesti sote-uudistuksen valmistelussa kustannuksia, laatua ja saatavuutta tarkasteltaisiin objektiivisesti, ja tehtäisiin kansalaisten hyvinvointia parantavat sekä veroeuroja säästävät ratkaisut tosiasioiden pohjalta julkista tuotantoa suosimatta”, Tast päättää.

 

Lisätietoja

Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, p. 029 3000 901, panu.tast@naery.fi

 

Miten laskelma tehtiin

Laskelma perustuu Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ilmoittamiin potilasmääriin, Käypä hoito -suositusten mukaisiin hoitokäytäntöihin ja sairaanhoitopiirien omien julkisten hintailmoitusten keskiarvoihin sekä yksityisten silmäterveydenhuollon palvelutuottajien julkisiin hinnastoihin. Laskelmassa ei ole voitu huomioida tapauksia, joissa julkinen palveluntarjoaja on tehnyt hinnastosta poikkeavan ostopalvelusopimuksen palveluntuottajan kanssa. Laskelma koskee tutkimuksia ja toimenpiteitä, joita on mahdollista ostaa optikkoliikkeistä ja niissä toimivilta yksityisiltä silmälääkäreiltä.

Laskelmaan otettiin mukaan esimerkinomaisesti yksi kutakin eri kokoista sairaanhoitopiiriä: Pirkanmaa edustaa isoja sairaanhoitopiirejä, joita on Suomessa viisi; Pohjois-Savo keskikokoista, joita on Suomessa 10; ja Kymenlaakso pientä sairaanhoitopiiriä, joita on Suomessa niin ikään viisi. Kertomalla esimerkkisairaanhoitopiirien potentiaaliset kustannussäästöt niiden suhteellista väestöpohjaa edustavilla kertoimilla, saadaan käsitys siitä, minkälaisia säästöjä on valtakunnallisesti mahdollista saavuttaa. Laskelman on tehnyt NÄE ry:n jäsenyritysten controller-työryhmä.

Katso laskelma NÄE ry:n sivustolla


lojer

SuomenAmmattivaate_banneri_140x250px_press

Sosiaali ja terveysala tänään banneri_2019

tervisekivi-140x250

bans

Sosiaali & Terveysala Tänään banneri