Sosiaali & Terveysala Tänään

ban_rinnekoti_2018_468x60px

Jaana Laaksonen_Rinnekoti_press

Rinnekoti laajentaa lasten ja nuorten palveluitaan

Rinnekoti on Suomen suurin kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden palveluita tarjoava toimija.

Rinnekodin juuret ulottuvat yli 90 vuoden taakse aikaan, jolloin Helsingin Diakonissalaitoksella otettiin vastaan ensimmäiset kehitysvammaiset lapset. Tänä päivänä Rinnekoti tuottaa palveluita sekä tarjoaa asiantuntemusta jokapäiväisiin hyvän elämän tarpeisiin noin 80 toimintayksikössä. Jaana Laaksonen vastaa kunta-asiakkaiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja myynnistä.

– Tavoitteenamme on tuottaa jokaiselle kehitysvammaiselle henkilölle laadukasta, yksilöllisesti suunniteltua palvelua. Palvelut räätälöidään yksilön omien tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Tällöin ne voivat erota toisistaan mm. sisällön ja palvelun laajuuden sekä toteuttamistavan osalta, hän toteaa.

Vammaispalvelulain mukaista asumista
Rinnekoti tarjoaa kodin lähes 1 000 henkilölle pienestä lapsesta ikäihmiseen asti. Lisäksi on työllistymisen ja osallisuuden palveluita noin 600 asiakkaalle ja terveyden sekä kuntoutuksen palveluita noin 400 asiakkaalle. Rinnekodilla käy päivittäin töissä noin 1 200 sote-alan ammattilaista. Lastenpalveluiden osuus kaikista palveluista on noin 20 %. Palveluihin kuuluu lasten tilapäishoito, vammaispalvelulain mukaiset pienryhmäkodit ja lastensuojelun sijaishuollon Kasvunkodit.

– Nuoruuden ja aikuisuuden välimaastoon sijoittuvat nuorten valmentava asuminen ja lastensuojelun jälkihuoltopalvelut. Lisäksi meillä on jonkin verran lapsia joko lyhyt- tai pitkäaikaisessa perhehoidossa, Laaksonen valottaa. Rinnekoti tarjoaa vammaispalvelulain mukaista asumispalvelua ja lastensuojelulain mukaista sijaishuoltoa kehitysvammaisille ja autismin kirjon lapsille ja nuorille. Lastensuojelun ja vammaispalveluiden lainsäädäntö poikkeavat hieman toisistaan, mikä näkyy myös yksiköiden toiminnassa ja palvelujen sisällöissä.

Sijaishuollossa lapsi voidaan sijoittaa sijaishuoltoa tarjoavaan Kasvunkotiin, jossa hän saa kaiken tarvitsemansa hoivan, huolenpidon ja kasvatuksen, sekä kuntoutuksen. Sijaishuollon aikana Kasvunkoti toimii lapsen kotina. Lapsi käy koulua, ja hänellä on harrastuksia. Vanhemmat pyritään samalla osallistamaan lapsensa hoitoon siinä määrin, kuin se on mahdollista.

– Kaikessa haetaan kasvatuskumppanuutta. Tarpeen tullen voidaan valmistaa myös erilliset tilat joissa vanhemmat ja lapsi voivat yhdessä yöpyä, jotta tämä toteutuisi, palvelualuejohtaja Miia Lipponen huomauttaa.

Lyhytaikaishoito auttaa perhettä jaksamaan
Rinnekoti tarjoaa lyhytaikaisen hoidon palveluja vanhemmille, jotka tuovat lapsensa hoitoon lomansa ajaksi.

– Toisinaan kunta saattaa myös ostaa meiltä joitakin muita jaksoja perheen jaksamisen tueksi, palvelualuejohtaja Lipponen valottaa.

Lyhytaikaishoito tarjoaa omaishoitajana toimivalle vanhemmalle ja muulle perheelle mahdollisuuden levähtää hetken, tai jos perheessä on muita sisaruksia, antaa näille vuorostaan enemmän aikaa.  Rinnekodin tarjoama lyhtyaikaishoito on sillä tavalla poikkeuksellista, ettei lasta tarvitse hakea pois vaikka tämä sairastuisi. Vanhemmille toki ilmoitetaan asiasta ja he voivat halutessaan tulla myös mukaan päivystykseen.

– Kun luottamussuhde on vahva, vanhemmat voivat kuitenkin jättää asian meidän hoidettavaksemme ja aidosti ehtivät levähtää lomansa aikana, hän toteaa.

Lasten ja nuorten arki on lapsilähtöistä ja yksilöllisesti räätälöityä. Lapset elävät tavallista arkea; aamulla noustaan ylös ja tehdään aamutoimet. Sitten lähdetään kouluun, ja päivän päättyessä palataan kotiin syömään ja tekemään läksyt. Jokaisen päiväohjelma sujuu sen mukaan, mikä on lapsen oma kyky osallistua. Jollakin on harrastuksia, toiset menevät vain pihalle ulkoilemaan. Illalla tehdään iltatoimet, luetaan iltasatu tai pelataan iltapelejä, ja sitten käydään nukkumaan. Kaikessa pyritään tavanomaiseen arkeen, mutta kuitenkin lapsen erityistarpeet huomioiden. Esimerkiksi jos lapsi ei puhu, käytetään kuvakommunikaatiota tai muita välineitä, jotta ymmärretään, mitä lapsi haluaa.

– On myös lapsia, jotka eivät voi olla ulkona ilman valvontaa, vaikka sitä toivoisivatkin. Henkilökunnalta vaaditaan paljon erityisosaamista ja ymmärrystä muun muassa tämän tyyppisissä haasteissa, jotta saisimme nämä lapset kukoistamaan, Lipponen korostaa.

Ensin Lahteen – sitten myös muualle maahan
Tällä hetkellä lastenpalveluiden yksiköt eli pienryhmäkodit sekä kasvunkodit sijaitsevat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla Helsingissä ja Espoossa.

– Kesäkuussa avasimme uuden lastensuojeluyksikön Lahteen. Strategianammehan on palvella lapsia ja perheitä lähellä heidän kotejaan, Jaana Laaksonen kertoo.

Vaikka lapsi olisikin huostaan otettu, tai asuisi jostakin syystä, vaikkapa hoidollisista seikoista johtuen, muualla kuin kotonaan, on pyrittävä tekemään yhteistyötä perheen kanssa niin paljon kuin mahdollista, jotta vanhemmat voisivat olla lapsen elämässä mahdollisimman tiiviisti mukana. Mielekkäintä tällöin olisi, että lapsi on lähellä vanhempia. Kuitenkin Rinnekotiin tulee lapsia hyvin pitkien matkojen päästä eri puolilta Suomea.

– Haluamme siksi viedä palvelua perhettä lähemmäksi, ja se on ollut sysäyksenä maantieteelliselle laajenemiselle. Parhaillaan meillä on useita hankkeita valmisteilla, Laaksonen kertoo ja jatkaa.

– Seuraavaksi vuorossa ovat Turku, Pori, Vaasa, Oulu, Tampere ja Pirkanmaa. Lähivuosina on suunnitelmissa laajentaa myös Itä-Suomen suuntaan.

www.rinnekoti.fi

nosto: – Tavoitteenamme on tuottaa jokaiselle kehitysvammaiselle henkilölle laadukasta, yksilöllisesti suunniteltua palvelua. Palvelut räätälöidään yksilön omien tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

 

Kuva: Asiakkuus- ja myyntijohtaja Jaana Laaksosen mielestä on keskeistä, että palvelut viedään lähelle lasten biologisia perheitä.


Alaset_Import_banneri_140x250px_netti

bans

lojer

Sosiaali ja terveysala tänään banneri_2019

Untitled

Intermed_140x250px_netti