Sosiaali & Terveysala Tänään

ban_rinnekoti_2018_468x60px

b5b40727-aab0-47d4-8b4c-b098bd3dbcbf

Väitös 28.2.2020: Fysioterapeutilta kaivataan vuorovaikutusta ja kykyä tunnistaa yksilölliset tarpeet (Jäppinen)

Millainen fysioterapeuttinen ohjaus edistää potilaan omatoimista kuntoutumista leikkauksen jälkeen? Miksi kaikki tekonivelpotilaat eivät toivu optimaalisesti? Anna-Maija Jäppinen tarkasteli väitöskirjassaan lonkan tekonivelpotilaiden ja fysioterapeuttien käsityksiä potilasohjauksesta. Tulokset osoittivat, että olennaista fysioterapeuttisessa ohjauksessa on tieto, taito, kehon ymmärtäminen ja vuorovaikutus.

Selkeät ohjeet kasvattavat itseluottamusta

– Ennen leikkausta potilaat pitivät tärkeänä ohjatun tiedon yhdistämistä arkeen sekä vuorovaikutusta kehon muutosten tukena. Leikkauksen jälkeen olennaista oli liikkuminen ja sen ohjaus, kuvaa Jäppinen tutkimuksensa tuloksia.

Tulokset paljastavat, että sairaalasta kotiutumista edistivät kotiharjoittelun kirjalliset ohjeet, mikä lisäsi myös potilaiden itseluottamusta. Kotona ollessaan potilaat kuitenkin havaitsivat ohjauksen olevan joltain osin epäselvää ja kaipaavansa lisätietoa siitä, miten harjoitusohjelmaa voi vaikeuttaa kunnon parantuessa. Fysioterapeuttien näkökulmasta ohjaus oli suppeimmillaan rutiininomaista ja yleistä ohjaamista, mutta laajimmillaan se valmensi potilaita itsenäiseen kuntoutumiseen.

Uutta tietoa fysioterapeuttien koulutukseen

Tutkimuksessa tulosten ja teoriataustan pohjalta muodostui fysioterapeuttisen potilasohjauksen malli, jossa ilmenevät ohjauksen keskeiset elementit; tieto, taito, kehon muutosten ymmärtäminen ja vuorovaikutus. Mallissa korostuu se, että potilas oppisi vastaamaan omasta kuntoutumisestaan fysioterapeuttisen ohjauksen avulla.

Uutta tietoa voidaan Jäppisen mukaan käyttää potilasohjauskäytäntöjen, hoitokokonaisuuksien, ohjaustaitojen ja fysioterapeuttien koulutuksen kehittämisessä.

– Tärkeää on, että fysioterapeutit tunnistavat potilaiden yksilölliset tarpeet, oikean ajankohdan potilasohjaukselle ja toimivat yhteistyössä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, Jäppinen painottaa.

Tutkimuksessa seurattiin kymmenen potilaan hoito- ja kuntoutuspolkua kotoa sairaalaan ja takaisin kotiin. Tänä aikana potilaita haastateltiin ennen leikkausta, kahdesti sairaalassa ja 3-5 viikkoa leikkauksen jälkeen. Seitsemää fysioterapeuttia sen sijaan haastateltiin sekä ryhmässä että yksilöllisesti.

Julkaisu: 

Väitöskirja “Patient education in physiotherapy in total hip arthroplasty – patients’ and physiotherapists’ conceptions” on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 196, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-8080-1 (PDF). Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67893.

Kuvassa Anna-Maija Jäppinen.


SuomenAmmattivaate_banneri_140x250px_press

ajas-sjtt-140x250

Sosiaali ja terveysala tänään banneri_2019

Sosiaali & Terveysala Tänään banneri

lojer

suomen_sairaalatukku_gd160x600px