Sosiaali & Terveysala Tänään

fysipartners_syksy_2017_logo_rgb_netti

medanets_hoitotyon_mobiilisovellus

Riskiarviointimittareiden käyttö kasvussa, hoitokustannukset laskussa

Kun potilaan riskitila voidaan arvioida helposti ja nopeasti, se myös arvioidaan useammin.

Potilaiden riskitilojen arviointi on lisääntynyt vuorovaikutteisten mobiililomakkeiden käyttöönoton myötä useassa suomalaisessa sairaalassa. Säännöllisen riskien arvioinnin seurauksena mahdollisiin haittatapahtumien ja potilasvahinkojen aiheuttajiin on pystytty puuttumaan aiempaa nopeammin vähentäen riskien toteutumista ja niistä aiheutuvia kustannuksia.

Entinen toimintatapa ei tukenut hoitotyötä

Suomessa yleisimmin käytettyjä hoitotyön riskiarviointimittareita ovat Braden -asteikko painehaavan arviointiin, NRS 2002 vajaaravitsemusriskin seulontaan ja FRAT kaatumisvaaran arviointiin. Niiden käyttö jää usein kuitenkin harmillisen vähäiseksi, sillä paperinen toimintatapa on työlästä ja tulkinnanvaraista.

Satasairaalassa sairaanhoitajana työskentelevä Kristiina Holm kertoo, että ennen he suorittivat osastolla riskiluokituksia kuten Braden ja NRS 2002 -asteikkoja manuaalisesti.

– Tulkitsimme laminoitua taulukkoa ja teimme päässälaskun kokonaispistemäärästä. Saatu riskipiste kirjattiin paperille, joka puolestaan säilöttiin kansliassa sijaitsevaan kansioon. Riskien arviointi oli tulkinnanvaraista ja tiedon etsiminen seuraavaa kertaa varten oli työlästä eikä ollenkaan käytännönläheistä, sanoo Holm.

Mobiililomakkeet tuovat helpotusta hoitajan arkeen

Medanetsin yhdessä asiakkaidensa kanssa kehittämä riskiarviointimittarit -mobiilitoiminnallisuus tekee riskien arvioinnista mutkatonta, sillä se laskee minkä tahansa potilastietojärjestelmän tukeman riskipisteytyksen* vuorovaikutteisesti, näyttää toimintaohjeistuksen välittömästi hoitajalle ja kirjaa riskipisteen suoraan potilaan tietoihin potilastietojärjestelmään. Pisteytyslomakkeet ja toimenpideohjeet voidaan myös muokata sairaalan tai osaston tarpeiden mukaisesti.

Riskiarviointimittarit -mobiilitoiminnallisuus on käytössä seitsemässä suomalaisessa sairaalassa:

  • Tampereen yliopistollisessa sairaalassa
  • Keski-Suomen keskussairaalassa
  • Seinäjoen keskussairaalassa
  • Raahen sairaalassa
  • Satasairaalassa
  • Kainuun keskussairaalassa
  • Päijät-Hämeen keskussairaalassa

Sairaanhoitaja Holm kertoo, että tänä päivänä Medanetsin myötä riskiluokitukset ovat nousseet merkittäväksi osaksi jokapäiväistä potilashoitoa sen helppouden ja opastavuuden vuoksi.

– Kun läpikäyty luokitus avataan sovelluksessa selkeästi, hoitaja osaa kiinnittää huomionsa oikeaan osa-alueeseen potilaan hoidossa kuten parempaan ravitsemukseen tai uuteen patjaan. Se ohjaa hoitoa eikä vie ylimääräistä aikaa vaan päinvastoin, se jättää ylimääräisiä vaiheita pois. Helpottaa työtä kovasti, iloitsee Holm.

Riskien tunnistaminen pitää kustannukset kurissa

Älypuhelin kulkee hoitajan työnkulussa mukana myös muissa tehtävissä, joten kynnys mobiililomakkeen täyttämiselle ei ole suuri. Säännöllinen riskien arviointi puolestaan auttaa ennaltaehkäisemään potilaalle koituvaa haittaa ja siten laskemaan hoitokustannuksia:

  • Painehaavojen kustannukset ovat Suomessa vuosittain yli 400 miljoonaa euroa eli noin 2-3 % Suomen terveydenhuoltomenoista. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä noin 95% painehaavoista olisi vältettävissä. [1.]
  • Vajaaravitsemus pidentää sairaalassaolojaksoa 3-6 vuorokaudella ja jopa kolminkertaistaa hoidon kustannukset [2].
  • Yli 64-vuotiaiden kaatumisvammojen akuutin avo- ja sairaalahoidon kustannukset olivat Suomessa vuonna 2000 noin 39 miljoonaa euroa. Kustannusten arvioidaan nousevan vuoteen 2030 mennessä 72 miljoonaan euroon. [3.]

Holmin mukaan aikaisemmin riskiluokitus suoritettiin uusille osastolle tuleville potilaille ja sitä päivitettiin vain tarvittaessa, mikäli potilaan tilanne muuttui. Nyt potilaille kirjataan joka päivä aina uusi riskipiste. Potilas hyötyy, kun painehaavoihin pystytään puuttumaan ennaltaehkäisevästi. Potilaat ovat myös olleet tyytyväisiä huomatessaan, että tilanteisiin reagoidaan.

Satasairaala palkittu painehaavojen ehkäisyn kehittämistyöstä

Satasairaala palkittiin tänä vuonna painehaavojen ehkäisyn kehittämistyöstä. Satasairaalassa viiden vuoden kehittämistyön tuloksena painehaavojen syntyminen potilaan hoidon aikana vähentyi 3,5 %:lla. [4.] Yhden painehaavan kustannus on keskimäärin 5000-6650 € [5].

Medanetsin hoitotyön mobiilisovelluksen riskiarviointimittarit -toiminnallisuus otettiin Satasairaalassa käyttöön keväällä 2017 ja tänä päivänä niitä käytetään sairaalan kaikilla yhdellätoista osastolla. Satasairaalassa suoritetaan Medanets-sovelluksen välityksellä kuukausittain yli 300 Braden -riskianalyysiä ja yli 700 NRS 2002 -vajaaravitsemusriskianalyysiä.

– Olen ollut nykyisellä osastollani Sydänyksikössä nyt kaksi vuotta, joiden aikana minun havainnoinnin mukaan osastomme potilailla ei ole ilmennyt painehaavoja. Meillä tehdään Bradenia todella aktiivisesti ja tilanteisiin reagoidaan heti, minkä vuoksi tilanteemme painehaavojen osalta on erinomainen, toteaa Holm.

*Mahdollista toteuttaa mihin tahansa potilastietojärjestelmän tukemaan riskipisteytykseen, mm. Braden, FRAT, NRS2002, CAM, MNA, BDI21, AUDIT C, Mini-interventio, AUDIT65 ja GDS30

Lähteet:

[1] Harjumaa, M. 2013. Painehaavat käyvät kalliiksi. Sairaanhoitaja 13, 10.

[2] Karuvuori, A. 2013. Ruoka on nostettu pöydälle. Sairaanhoitaja 12, 16–25.

[3] Piirtola M, ym. 2002. Iäkkäiden kaatumisvammojen akuuttihoidon kustannukset. Suomen Lääkärilehti; 57: 4841–4848.

[4] Satasairaala. 2019. ”Satasairaala palkittiin painehaavojen ehkäisyn kehittämistyöstä”. Haettu osoitteesta: https://www.satasairaala.fi/satasairaala/ajankohtaista/satasairaala-palkittiin-painehaavojen-ehkaisyn-kehittamistyosta. 21.11.2019

[5] Posnet J, Gottrup F, Lundgren H, Saal G. The resource impact of wounds on health-care providers in Europe. J Wound Care 2009.


tervisekivi-140x250

ajas-sjtt-140x250

Sosiaali ja terveysala tänään banneri_2019

lojer

suomen_sairaalatukku_gd160x600px

SuomenAmmattivaate_banneri_140x250px_press