Sosiaali & Terveysala Tänään

fysipartners_syksy_2017_logo_rgb_netti

5b7ec85a-4efd-4844-b676-ef8593e71c87-w_960

Kiireettömät tehtävät kuormittavat ensihoitopalvelun resursseja

Ensihoitopalvelussa pitäisi kehittää sairaanhoitopiirien ohjeistusta, matkakorvausjärjestelmää ja resurssisuunnittelua, jotta kiireelliset ensihoitotehtävät voitaisiin hoitaa tehokkaammin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut ensihoitopalvelun ohjauksen toimivuutta. Ensihoito tarkoittaa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa ja tarvittaessa potilaan kuljettamista jatkohoitoon.

Ensihoitoon ohjautuu nykymuodossa paljon kiireettömiä tehtäviä, jotka olisi järkevä hoitaa toisin. Tällaiset tehtävät kuormittavat turhaan ensihoidon resursseja.

Sairaanhoitopiirien hätäkeskuksille antamat ohjeet vaikuttavat suuresti siihen, kuinka kiireelliseksi ja resursseja vaativaksi hätäkeskuspäivystäjä arvioi hälytystehtävän. Nämä ohjeet ovat paikallisia ja poikkeavat toisistaan, ja osa niistä on liian yksityiskohtaisia käsiteltäviksi kiireisissä tilanteissa. Ohjeet aiheuttavat myös tulkintaongelmia ja voivat ohjata käyttämään ensihoitoa tilanteissa, joissa sitä ei tarvita.

”Jotta resurssit saataisiin paremmin käyttöön, on sairaanhoitopiirien hätäkeskuksille antamaa ohjeistusta selkiytettävä ja yhtenäistettävä”, painottaa VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Nina Martikka.

Ensihoidon matkakorvausjärjestelmässäkin on kehitettävää. Sairaanhoitopiirit kustantavat kaksi kolmasosaa ensihoidon kustannuksista, ja kolmasosa koostuu Kelan matkakorvauksista. Ensihoidon järjestäminen siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille vuonna 2013, mutta korvausjärjestelmää ei tällöin uudistettu. Nykyistä korvausjärjestelmää pidetään vanhentuneena ja kehittämisen esteenä, koska se luo toimijoille epäterveet kannusteet.

Ensihoitopalvelun rahoitus on monikanavaista ja sairaanhoitopiirien yhteinen tietojärjestelmä ja tilastot puuttuvat, mikä vaikeuttaa resurssien hahmottamista. Ensihoidon hoitoketjun kokonaisaikaa ei voida tällä hetkellä mitata riittävällä tarkkuudella. Yhteisen tietovarannon ja mittareiden puuttuminen vaikeuttaa ensihoidon resurssisuunnittelua ja kokonaiskuvan hahmottamista.

”Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansaneläkelaitoksen tulisi jatkaa matkakorvausjärjestelmän uudistamistyötä, jotta järjestelmä kannustaa käyttämään ensihoitopalvelun resursseja tehokkaammin”, sanoo Martikka.

Nykyinen palvelujen keskittäminen, väestön ikääntyminen ja sitä kautta palvelutarpeiden muutokset lisäävät ensihoidon tarvetta.

Kuva: Lari Järnefelt / VTV

 


tervisekivi-140x250

suomen_sairaalatukku_gd160x600px

ajas-sjtt-140x250

Sosiaali & Terveysala Tänään banneri

SuomenAmmattivaate_banneri_140x250px_press

lojer