Sosiaali & Terveysala Tänään

ban_rinnekoti_2018_468x60px

tuunainen_sami_hivpoint-1316x9999

HIV-lääk­keen ko­piot pää­si­vät mark­ki­noil­le

Seksuaalineuvoja Sami Tuunainen on tyytyväinen, että Hivpoint pääsee viimein edistämään estolääkityksen käyttöä Suomessa. EU-tuomio tuli jo viime kesänä.

Korkein oikeus kumosi hiv-estolääke tenofoviiri-emtrisitabiinin turvaamistoimen. Ennakkopäätös saattaa nopeuttaa muidenkin rinnakkaislääkkeiden pääsyä markkinoille.

Lääkeyhtiö Gileadin ja kopiovalmistaja Mylanin patenttiriidassa saatiin huhtikuussa merkittävä osaratkaisu, kun korkein oikeus perui hiv-lääke tenofoviiri-emtrisitabiin turvaamistoimen. Toimi turvasi Gileadin patentilleen hankkimaa lisäsuojaa eli yksinmyyntiä.

Käytännössä ratkaisu tarkoitti sitä, että Truvada-kauppanimellä tunnetun lääkkeen rinnakkaisversiot pääsivät markkinoille.

Yhdistelmävalmistetta käytetään hiv:n hoitoon sekä ehkäisyyn niin sanottuna PrEP-lääkkeenä, joka otetaan ennen seksiä. Sen on todettu estävän jopa 90 prosenttia tartunnoista.

Estolääkitykseen ei saa Kela-korvausta, joten päätöksellä suuri merkitys seksuaalisesti aktiivisille ihmisille, joiden seksikumppanien hiv-status ei ole tiedossa tai virustasoa ei ole saatu lääkittyä riittävän alhaiseksi (alle 200 kopiota / ml). Alkuperäisvalmisteen kuukauden annosmäärä maksaa yli 800 euroa, mutta halvimpia kopioita saa jo 75 euroon.

Tähän asti lääkkeitä on hankittu Saksasta ja Ruotsista, jossa lääke on korvattava ja kuuluu viitehintajärjestelmään. Siellä kuukausiannos on maksanut halvimmillaan noin 15 euroa.

Turvaamistoimien torjunta helpottunee

Päätöksen yhteiskunnalliset vaikutukset saattavat kuitenkin olla suuremmat. Markkinaoikeus on viime vuosina noudattanut patenttiriidoissa tiukkaa pätevyysolettamaa ja yleensä vahvistanut turvaamistoimet.

Perustelu on ollut usein se, että asian tutkiminen vaatisi asiantuntijatodistajien kuulemista. Kun markkinaoikeus ei ole ottanut kantaa kumpaankaan suuntaan, on tulkittu, ettei patentin pätevyyttä ole riittävästi horjutettu ja turvaamistoimi on vahvistettu.

Käytäntö on johtanut siihen, että turvaamistoimien hakemisesta on tullut tapa sulkea rinnakkaisvalmistajat markkinoilta, kun vastassa on vain mitättömyysargumentit eikä patenttia ole julistettu mitättömäksi Euroopan patenttivirastossa.

– Korkein oikeus rajasi ja tarkensi turvaamistoimien oikeudellisia periaatteita, mikä voi antaa geneerisille yhtiöille paremmat mahdollisuudet puolustautua tapauksissa, joissa riitapatentin mitättömyysperusteet ovat selvästi nähtävissä. Aika näyttää, miten tämä tulee ohjaamaan markkinaoikeuden ratkaisuja, arvioi asianajotoimisto Boreniuksen osakas Ben Rapinoja, joka on edustanut riidassa rinnakkaisvalmistajia.

Turvaamistoimi on kannattanut aina

Mikäli turvaamistoimi todetaan myöhemmin perusteettomaksi, vastaajalla on mahdollisuus vaatia korvausta menetetyistä liikevoitoista. Vahinkoja on kuitenkin hankala arvioida, ja korvaus on pitkän oikeusprosessin takana.

Korvausten uhka on mitätön verrattuna kilpailun estämisestä saatavaan hyötyyn. Kilpailun alkamista voi viivyttää jopa vuoden tai pari.

– Ei se vaadi kummoista Excelin käyttötaitoa, että pystyy laskemaan, mikä hyöty siitä syntyy, jos voi jatkaa myyntiä muutaman kuukauden korkealla hinnalla ja yli 90 prosentin katteella versus, että maksaa myöhemmin korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja geneeriselle yhtiölle, Rapinoja sanoo.

Vaikka rinnakkaisvalmistaja onnistuisi saamaan korvauksia, yhteiskunnan maksamia lääkekorvauksia ei kukaan hyvitä.

Kun tuomio menee toisin päin, patenttisuojan loukkaamisesta aiheutuvat vahingot voidaan laskea tilastoista eurolleen.

Vuosikymmenen alussa Novartis onnistui viivyttämään alzheimer-lääke rivastigmiinin rinnakkaisversion myyntiä 1,5 vuotta. Boreniuksen edustama Orifarm Generics sai korvauksia muun muassa aiheettomasta turvaamistoimesta.

Varsinainen riita on ratkaisematta

Varsinainen patenttiriita on vielä ratkaisematta, ja päätöstä odotetaan lähiaikoina. Pääkäsittely oli markkinaoikeudessa viime tammikuussa,.

Kyse on siitä, onko Gileadin lääkkeelle hankkima lisäsuojatodistus ollut pätevä vai pitäisikö se julistaa mitättömäksi.

Mylanin rinnakkaisvalmisteen piti tulla markkinoille tammikuussa 2018, mutta se estettiin turvaamistoimin.

Kesällä 2018 EU-tuomioistuin antoi asiassa lisäsuojatodistusta koskevat soveltamisohjeet, joista saattoi päätellä, että tenofoviiri–emtrisitabiinin lisäsuoja oli mitätön. Mylan vetosi muuttuneeseen tilanteeseen, mutta markkinaoikeus piti turvaamistoimen, kunnes korkein oikeus sen nyt kumosi.


Sosiaali & Terveysala Tänään banneri

tervisekivi-140x250

SuomenAmmattivaate_banneri_140x250px_press

lojer

suomen_sairaalatukku_gd160x600px

Sosiaali ja terveysala tänään banneri_2019