Sosiaali & Terveysala Tänään

mp_sjttfi_banneri468x60-4

blur-close-up-depth-of-field-1786769

Hallituksen kannattaa panostaa silmäterveyteen

Tuore hallitusohjelma sisältää paljon hyviä periaatteellisia linjauksia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi. Tavoitteet ovat hyviä, mutta toimenpiteiden kohdalla tarvittaisiin enemmän konkretiaa, toteaa yksityistä silmäterveyden toimialaa edustava NÄE ry. Järjestön mukaan näkemiseen ja silmäterveyteen panostamisella päästäisiin toteuttamaan monia hallitusohjelman tavoitteita hyvin konkreettisesti.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi muun muassa palveluiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen, kustannusten nousun hillitseminen sekä ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukeminen.

NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast sanoo, että alentuneen näön aiheuttamat menetykset yhteiskunnalle ovat vuosittain vähintään 1,7 miljardia euroa. Esimerkiksi lonkkamurtumariski on heikkonäköisillä yli kahdeksankertainen normaalisti näkeviin verrattuna. Niilläkin, joiden näöntarkkuus on heikentynyt vain lievästi, riski on nelinkertainen.

”Näkökyvyllä on selvä yhteys ihmisten, erityisesti ikääntyvien elämänlaatuun. Se vaikuttaa sekä arjesta suoriutumiseen että mielialaan. Kansantalouteen näkökyvyllä on jopa dramaattiset vaikutukset. Oikea-aikaisella ongelmien toteamisella vähennettäisiin muiden terveyspalveluiden, varsinkin kalliiden sairaalahoitojen tarvetta. Vaikuttavuus ja tuottavuus parantuisivat. Näkökyvystä huolehtiminen vähentäisi jopa ennenaikaista eläköitymistä”, Panu Tast sanoo.

Hallitusohjelmassa on muutama suuri sote-palveluita koskeva linjaus. Yksi on se, että palvelut tuotetaan pääosin julkisina palveluina. Toinen koskee painopisteen siirtämistä erikoissairaanhoidosta perustasolle. Tähän liittyen hallitus aikoo käynnistää tulevien sote-keskusten kehittämisohjelman.

”Tämä linjaus on kannatettava, mutta silmäterveyden kohdalla se herättää kysymyksiä, koska tällä hetkellä julkinen sektori ei tuota lainkaan perustason silmäterveyden palveluita. Mitä silloin tarkoittaa painopisteen siirtäminen perustasolle, jos palvelun pitää olla pääosin julkista?”, Panu Tast kysyy.

Hallitusohjelma luettelee, mitä palveluita sote-keskuksiin ainakin tulee. Luettelossa ei mainita silmäterveyden palveluita. Kuitenkin juuri niihin panostamalla saataisiin aikaan merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia.

Panu Tast pohtii, että tulevia sote-keskuksia ei pidä ajatella tiettynä paikkana, jonne mennään palveluita saamaan. Sote-keskuksen tulisi olla verkostomallinen toimija, joka hyödyntää digitalisaatiota ja olemassa olevia osaamisverkostoja. Yksityiset optikkoliikkeet, silmäsairaalat sekä silmälääkäri- ja lääkärikeskukset ovat tällainen osaajaverkosto, jonka palveluita käyttää vuosittain noin 1,5 miljoonaa henkilöä.

”Tällaista verkostomaista toimintamallia tukee hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan perustason palveluiden saatavuutta parannettaessa otetaan huomioon tuottajakentän monipuolisuus ja lähipalveluiden saavutettavuus”, Panu Tast sanoo.

Lisätietoa: Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, 040 5422 227, panu.tast@naery.fi


SuomenAmmattivaate_banneri_140x250px_press

ajas-sjtt-140x250

suomen_sairaalatukku_gd160x600px

tervisekivi-140x250

lojer

Sosiaali ja terveysala tänään banneri_2019