Sosiaali & Terveysala Tänään

mp_sjttfi_banneri468x60-4

Työharjoittelun tavoitteina ovat itsetuntemus ja ammatillisen identiteetin kasvu.

Työn ja osallisuuden kokemus on tärkeä kehitysvammaiselle henkilölle

Kaikki alkaa olla valmista lounastarjoilua varten. Astiat on laitettu siististi esille ja lämmin ruoka odottaa lämpöhauteessa päivän lounastajia.

Ruuan esille panosta vastaa Teemu Niiranen, joka toimii nykyisin viitenä päivänä viikossa osapäiväisenä työntekijänä Toimintakeskus Martin keittiössä Espoon Lakistossa. Niiranen tyhjentää astianpesukonetta tyytyväisenä ja kertoo samalla päivän kuulumisia. Hän on rohkaiseva esimerkki siitä, mikä merkitys työn ja osallisuuden palveluilla voi olla yksilön elämässä.


Työllistymisen ja osallisuuden palvelut ovat lakisääteistä toimintaa, jota mm kunnat voivat ostaa Rinnekodilta.
– Päiväaikaisessa toiminnassa huomioidaan asiakkaan yksilölliset tarpeet ja mielenkiinnon kohteet, palvelupäällikkö Anna Eskola kertoo.
Palveluja tarjotaan eri puolilla pääkaupunkiseutua toimintakeskuksissa ja lähiympäristössä. Esimerkiksi Lakiston alueella Espoossa on mahdollista harjoitella erilaisia taitoja käsityöpajalla, puutarha- ja metsätyöryhmässä. Työllistymisen ja osallisuuden palveluja voidaan tarjota myös yksilöohjauksena ja kotiin vietävinä palveluina.

Moniammatillista osaamista

Toiminta pohjautuu valtakunnallisiin Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteereihin. Palvelut rakennetaan asiakaslähtöisesti. Jokaiselle asiakkaalle tehdään yksilöllinen palveluiden toteuttamissuunnitelma. Asiakkaan ja hänen lähi-ihmistensä kanssa käydään läpi asiakkaan tarpeet, toiveet ja mielenkiinnon kohteet. Rinnekodin ohjaajat suunnittelevat moniammatillisessa tiimissä sisältöjä yhdessä asiakkaiden kanssa ja asiakas voi päivittäin valita mihin haluaa osallistua.
– Osallisuuden palveluissa siihen voi kuulua erilaisia taidemuotoja ja liikuntaa, samoin yhteiskuntaan liittyviä asioita kuten erilaisten taitojen ja kommunikaation harjoittelua sekä asiointia, Eskola toteaa. Kaikessa toiminnassa korostetaan itsemääräämisoikeutta ja tarjotaan tuettua päätöksentekoa.

satugranlundannaeskola_press-002

Palvelupäälliköt Satu Granberg (vas.) ja Anna Eskola luotsaavat Rinnekodin työllistymistä ja osallisuutta edistäviä palveluja.

Tavoitteena palkkatyö

Työllistymisen palveluissa asiakasta ohjaa usein työhönvalmentaja, jonka kanssa asiakas harjoittelee sellaisia taitoja, joilla on mahdollista päästä kohti työelämää.
Työllistymistä edistävien palvelujen asiakkaina on autismikirjon ja kehitysvammaisten henkilöiden ohella myös muita osatyökykyisiä. Usein tähtäimessä ovat palkkatyö tai opinnot.
– Erilaiset työkokeilut ja -harjoittelut omien taitojen ja mielenkiinnon pohjalta vievät kohti kunkin omia unelmia. Opinnollistaminen on myös yksi askel kohti omaa työuraa, palvelupäällikkö Satu Granberg kertoo.
– Kaikki kehitysvammaiset henkilöt eivät ole esimerkiksi päässeet edes kokeilemaan sitä missä he voisivat olla taitavia, Eskola huomauttaa.
– Eräskin asiakas pääsi harjoittelemaan siimaleikkurin käyttöä metsätyöryhmässämme. Jos se on hänestä kiinnostavaa, voimme miettiä yhdessä niitä polkuja, joilla voisi päästä vaikkapa työharjoitteluun.

Hyviä tuloksia työtehtäviä pilkkomalla

Toimintakeskus Martin keittiöllä nykyisin työskentelevä Teemu Niiranen tuli työhönvalmennukseen 2018 maaliskuussa ja oli kiinnostunut keittiötöistä. Hänellä oli leipurin koulutus, mutta työkokemus puuttui. Niiranen kierteli vuosia erilaisia työpajoja ja samalla kasvoi motivaatio päästä palkkatyöhön.
Polku alkaa yleensä ryhmämuotoisesta toiminnasta, jossa sitten harjoitellaan erilaisia taitoja.
– Samalla tutustumme asiakkaaseen ja työhönvalmentaja arvioi tämän työtaitoja ja sitä missä olisi vielä harjoituksen varaa. Työhönvalmennuksessa eri työtehtävät pilkotaan asiakkaalle sopiviksi palasiksi, kertoo Granberg.
Asiakas arvioi myös itse osaamistaan ja työhönvalmentajat antavat siitä palautetta. Yhdessä katsotaan mitä vielä pitäisi kehittää, ja etsitään yhdessä keinoja niihin kohtiin mihin asiakas tarvitsee vielä tukea.

Työvalmentajan rooli

– Työpaikat sijaitsevat pääasiassa Rinnekodin ulkopuolella eri yrityksissä. Työhönvalmennus on sijoittunut Helsinkiin koska siellä laajimmat yritysmahdollisuudet ja -kumppanuudet, mutta työhönvalmentajat itse ovat jalkautuneet ympäri Uuttamaata sinne missä asiakas asuu, Satu Granberg teroittaa.
Työharjoittelun tavoitteina ovat itsetuntemus ja ammatillisen identiteetin kasvu. Alussa työvalmentaja toimii asiakkaan tukena työpaikalla ja pilkkoo työtehtävät helposti omaksuttaviin osasiin. Tukena tässä voi käyttää esimerkiksi sosiaalisia tarinoita.
– Useimmilla yrityksillä ei ole valmiuksia tällaisen tarjoamiseen ja siksi työvalmentajan mukanaolo on tärkeää, Granberg valottaa.
Toiminta on kaikkine haasteineen palkitsevaa, sillä tulokset ovat olleet rohkaisevia.
– Meillä on lukuisia onnistumisia. Suurimpia ovat ne, kun asiakkaamme pääsee palkkatyöhön, Granberg iloitsee.

 

teemu_niiranen_press-002

Teemu Niiranen tyhjentää astianpesukonetta tyytyväisenä ja kertoo samalla päivän kuulumisia. Hän on rohkaiseva esimerkki siitä, mikä merkitys työn ja osallisuuden palveluilla voi olla yksilön elämässä.


Osallisuuden palvelut tukevat omaa pärjäämistä


Syvästi kehitysvammaisen henkilön kohdalla lähtökohtana saattaa olla, ettei asiakas jännitykseltään halua tulla eteistä pidemmälle.
– Tällöin korostuu yksilölähtöisyyden merkitys: jos asiakas ei halua mukaan toimintaan, voimme viedä toiminnan hänen luokseen, Anna Eskola huomauttaa.
Luottamusta ja kontaktia rakentamalla löydetään hiljalleen oikeat kommunikaatiokeinot. Lopputulemana voi olla, että henkilö osallistuu nykyisin kaikkiin ryhmiin, hakee itse ruoan avustettuna ja hänen osallisuutensa on parantunut. Toimintamalli tuottaa tuloksia myös myöhemmällä iällä:
– Eräskin 50-vuotias henkilö puhui tänne meille tullessaan vain muutaman sanan, mutta päästyään virikkeelliseen ympäristöön hänestä tuli varsin puhelias, Eskola summaa.

Osallisuuden kautta eteenpäin

Onnistumisen kokemukset voimaannuttavat ja nostavat itsetuntoa. Saadut taidot siirtyvät myös muualle.
– Kun eräs asiakkaamme aloitti toimintakeskuksessa, hän käytti vaippoja. Hän osallistui ryhmämuotoiseen toimintaan ja pikkuhiljaa harjoittelun myötä hän oppi käyttämään itsenäisesti nosturi-wc:tä, Eskola kertoo.
Taitojen karttumisen myötä asiakkaan itsetunto on kasvanut ja hän voi lähteä avustajan kanssa kahdestaan vaikkapa lätkämatsiin. Tuen tarpeen määrä laskee ja pitkällä tähtäimellä tämä tuo säästöjä kuntaostajalle.
– Suurin merkitys tällä kaikella on kuitenkin luonnollisesti vammaiselle henkilölle itselleen, jonka elämänlaatu on parantunut ja elinpiiri laajentunut osallisuuden kautta, Eskola kiteyttää.

www.rinnekoti.fi


Tilaa uutiskirje

tervisekivi-140x250

lojer

SOTE-mestari_banneri

ban_sairex_2017_140x250px-002

Pedihealth_logo_RGB-01