Sosiaali & Terveysala Tänään

ylakuva1_teksti

rinnekoti1

Rinnekodin Hiialassa ollaan kuin kotona

Lasten avohuollon ryhmämuotoinen asuminen on verraten uutta maassamme. Annu Naukkarinen toimii Rinnekodin vammaisten lasten palveluasumisyksikkö Hiialassa palveluesimiehenä. Hän on koulutukseltaan terveydenhoitaja-sairaanhoitaja.

Hiiala on muuttunut hiljattain yhdeksi Rinnekodin uusista avohuollon yksiköistä. Lasten iät vaihtelevat 7:stä 16 vuoteen. Naukkarinen tekee puolet työajastaan hoitotyötä ja viettää paljon aikaa lasten parissa heidän arjessaan. Työpäivä alkoi tänään seitsemältä. Aamupesujen, hampaiden harjauksen ja pukeutumisen jälkeen alettiin puuhata aamiaista ja kouluun lähtöä. – Yhdessä paistoimme lapsen kanssa kananmunia ja teimme voileipiä, Naukkarinen kertoo hymyillen.

Hiiala toimi aiemmin laitosyksikkönä.

Naukkarinen iloitsee uudesta linjauksesta, jossa lapsille tarjotaan kodinomaisempi kasvuympäristö. Jokaisella lapsella on oma yksilöllisesti sisustettu huone, joka kertoo asukkaastaan. Arkeen kuuluu paljon yhdessä oloa ja tekemistä. Aamiaisen jälkeen osa lapsista kuljetetaan viereiseen kouluun,

toiset taas käyvät koulua Tammistossa. Vammaisilla lapsilla on oppivelvollisuus siinä kuin muillakin. Koulupäivän jälkeen lapset levähtävät hetkisen. Iltaohjelma on rauhallinen.

– Vaikka kaikki lapsemme ovatkin hyvin hoidollisia, ja toimenpiteisiin kuluu paljon aikaa, pyrimme rakentamaan mahdollisimman hyvää mutta tavallista arkea, hän huomauttaa. Siivouspäivänä lapset ovat mukana seuraamassa miten työ edistyy ja pitämässä apuna harjan varresta kiinni.

– Järjestämme myös multisensorisia tuokiota. Tässä yhtenä iltana kokosimme lapset yhteen huoneeseen ja teimme kattoon valoilla tähtitaivaan, jota sitten ihailimme. Yleensäkin lapset nauttivat eniten turvallisesta läheisyydestä ja rauhallisesta yhdessäolosta olohuoneessa hoitajan sylissä istuen.

90 vuotta vammaispalveluita

Rinnekoti on kotimainen, yksityinen palveluntuottaja joka toimii säätiöpohjalta. Se on palveluiltaan Suomen monipuolisin yksityinen kehitysvamma-alan toimija. Rinnekodilla on yhteensä 80 yksikköä pääkaupunkiseudulla, Keski-Uudellamaalla, Tampereella ja Porvoossa. Yhteiskunnallisena yrityksenä se toimii tiennäyttäjänä alan kehittämisessä eteenpäin. 90 vuoden aikana on koettu paljon muutoksia.

– Tänä päivänä palvelujamme käyttävät vammaisuudesta, pitkäaikaisesta sairaudesta tai muusta syystä tukea tarvitsevat ihmiset lapsista vanhuksiin. Asiakkaitamme ovat myös heidän perheensä ja heille palveluja ostavat tahot, kuten kunnat, asiakkuusjohtaja Jaana Laaksonen selvittää.

Palvelusektoreita on kolme: asumispalvelut, työllistymisen ja osallisuuden sekä terveyden ja kuntoutuksen palvelut. Lasten palvelut koskevat pääosin erilaisia asumisen tuen ratkaisuja, joskin osaan sisältyy myös terveyden ja kuntoutuksen palveluiden elementtejä. Rinnekodin kehitysvammapoliklinikan lääkärit ja psykiatrit tarjoavat kehitysvammalääketieteeseen perustuvaa erityisosaamista. Lasten avohuollon ryhmämuotoinen asuminen on verraten uutta maassamme. Ryhmäkoko on pienempi kuin laitoshoidossa, mikä merkitsee arjessa henkilökeskeisempää kohtaamista.

rinnekoti2

Lasten pienryhmäkoteja on erityyppisiä.

Rinnekodin pienryhmäkodeissa asuu erittäin runsaasti ohjausta ja apua tarvitsevia lapsia ja nuoria. Yksi pienryhmäkoti on suunnattu autistisille lapsille. Toinen palvelee lapsia, joilla on käyttäytymisen haasteita. Kolmannessa on lapsia, joilla on sairaanhoidollisia tarpeita.

– Ensisijaisesti jokaisen lapsen paras paikka on oma koti, Laaksonen painottaa. Painopiste on ollut jo pitkään lasten lyhytaikaisessa hoidossa, jolloin lapset asuvat vanhempiensa kanssa ja tulevat

omaisvapaiden ajaksi Rinnekotiin. Perhetyöntekijät voivat myös jalkautua koteihin

antamaan apua. Rinnekodilla on myös lastensuojelun yksiköt Espoossa ja Helsingissä 30 erityislapselle.

– On tärkeää, että erityislapsi saa kriisitilanteessa oikeanlaista palvelua ja kasvuympäristön, joka soveltuu hänelle. Sijoittaminen tavalliseen lastenkotiin ei ole hyvä ratkaisu lapsen itsensä eikä toisten lasten kannalta.

Perhe on tärkeä

Lapset saapuvat Rinnekotiin lyhytaikaisille jaksoille tai tutkimus- ja kuntoutusjaksoille kuntoutussuunnitelman laatimista varten tai silloin kun lääkityksiin tehdään muutoksia.

Tätä varten meillä on Pikkurinne-yksikkö, jonka palvelutoiminta laajenee voimakkaasti lähikuukausien aikana. Kuluneena vuonna olemme käyneet läpi merkittävän muutoksen, kun pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleet 20 lasta on hajautettu avohuollon piiriin, Laaksonen toteaa. Oikean ja yksilöllisen ratkaisun löytäminen on edellyttänyt jokaisen lapsen kohdalla keskusteluja vanhempien ja kunnankanssa.

– Tarjoamme palveluita lasten ryhmämuotoiseen asumiseen silloin kun se koetaan parhaaksi, hän valottaa. Hiialan lapsilla on paljon apuvälineitä ja he tarvitsevat paljon sairaanhoitoa. Heidän hoitamisensa edellyttää vahvaa ammattitaitoa. Ryhmäasumisyksikkö palvelee tässä hyvin.

– Teemme paljon yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa. Työntekijöidemme vahva ammatillinen osaaminen näkyykin siinä, että tilanne pystytään hoitamaan usein paikan päällä, eikä lasta tarvitse lähteä viemään sairaalaan, hän summaa.

Vanhemmat ja sisarukset ovat vahvasti läsnä lasten elämässä. Rinnekoti on toteuttanut Erityinen sisaruus -hankkeen, jossa halutaan nostaa keskiöön perheen ja sisarusten merkitys. Kun perheessä on useampia lapsia, vaarana on, että erityislapsi vie vanhempien kaiken huomion ja ajan. Tärkeää kuitenkin olisi, että kaikki lapset tulisivat tasavertaisesti kohdatuiksi. Hankkeesta saadut kokemukset ovat olleet hyviä ja nyt sille haetaan jatkorahoitusta.

Vammaishuollon tulevaisuus

Vammaishuollon painopisteen siirtyminen laitoshoidosta avohoitoon tarkoittaa, että Rinnekodillakin laitoshoitopaikat loppuvat vuoteen 2020 mennessä. Tämän jälkeen kaikilla pitäisi olla oma koti. Suurimmat haasteet tulevat näkymään palveluliiketoiminnanjohtaja Leila Rutasen mukaan vaativimpien avuntarvitsijoiden kohdalla.

– Asiakkaiden, joiden kommunikaatio on vaikeasti tulkittavaa tuo haasteita asumisen järjestämiseen.

Miten taata heidän ja muiden turvallinen elämä ja asuminen? Osaavan henkilökunnan merkitys korostuu tässä entisestään. On myös paljon kehitysvammaisia, jotka eivät osaa luoda ihmissuhteita ja kokevat kotona yksinolon masentavana. Tämän vuoksi pyrimme luomaan usean tyyppisiä palveluita hyvin erilaisille asiakasryhmille, Rutanen

kertoo.

Suomessa on käynnissä Ei myytävänä -kansalaisaloite, jonka taustalla on vammaisten lasten vanhempien ja vammaisjärjestöjen huoli kilpailuttamisen merkityksestä. Siinä vaaditaan vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamista. Rutanen ymmärtää huolen hyvin.

rinnekoti3

– Tutulla työntekijällä on vammaisen arjessa huomattavan suuri merkitys. Ei pelkästään siksi, että osataan auttaa oikein,vaan myös kommunikaation onnistumisenvuoksi. Monella vaikeasti vammaisellaei ole yleisiä tukiviittomia, vaan aivan omat äänteet ja viittomat eri asioille. Niiden oppimiseenmenee aikaa. Tuttu työntekijä tietää paremmin, mistä narusta vetäistä silloinkin, jos on paha päivä tai miten rauhoitella.

www.rinnekoti.fi


Tilaa uutiskirje

lojer

ergostart_0317

ban_sairex_2017_140x250px-002

SOTE-mestari_banneri

tervisekivi-140x250