Sosiaali & Terveysala Tänään

ban_rinnekoti_2018_468x60px

Meilahden sairaalan leikkausosastolle valmistunut uusi hybridisali vuoden 2013 lopulla.

Edwards Lifescience – Aorttaläpän katetriasennus mullistaa sydänleikkaukset

Mika Laine toimii osastonylilääkärinä Meilahden sairaalan sydäntutkimusosastolla. Osasto vastaa HYKS:n alueen kardiologisista invasiivisista tutkimuksista ja hoidoista, joita ovat esim. sepelvaltimoiden pallolaajennukset, tahdistimen asennukset, ja muut tämän tyyppiset katetrilla tehtävät toimenpiteet.

Viereisellä sydänkirurgian leikkausosastolla suoritetaan sydänleikkauksia.  Yksi perinteisesti leikkausta vaativista, tavallisimmista sydänsairauksista on ollut aorttaläppästenoosi.  Se on sairaus, jossa läppä ahtautuu yleensä aorttaläppälehtien kalkkeutumisen tuloksena.

– Siinä missä terveen potilaan aorttaläpän pinta-ala voi olla noin 3 cm², se voi aorttastenoosipotilaalla olla ahtautuman tuloksena kooltaan alle 0,5 cm². Näin veren virtaaminen ahtautuneen läppäaukon lävitse vaikeutuu, Mika Laine kertoo.

Sairaus on yleisin Suomessa esiintyvä hoitoa vaativa läppävika. Riskitekijöistä tunnetaan varmasti vain tupakointi ja ikä. Kun läppä on käynyt liian ahtaaksi, sydän ei jaksa enää pumpata.

– Hoitona on perinteisesti ollut iso sydänleikkaus, jossa vanha kalkkeutunut aorttaläppä poistetaan ja sen tilalle ommellaan uusi läppäproteesi, Laine selvittää.

Ongelmana on, että monet potilaat ovat iäkkäitä, ja leikkausriskit saattavat osalla potilaista olla suuria.

– Jopa kolmasosa potilaista jäi niiden takia hoitamatta. Ennuste taudissa on kuitenkin huomattavan huono, jos leikkausta ei voida tehdä, hän kertoo.

 

Uudenlaista tiimityötä

Vuonna 2002 tuli käyttöön mullistava, uusi menetelmä, jossa ensimmäistä kertaa voitiin asentaa läppä ilman leikkausta. Pallolaajennettava SAPIEN (Edwards Lifescience) -tekniikka rantautui maahamme vuonna 2008, ja saman vuoden joulukuussa tehtiin ensimmäinen ns. TAVI -toimenpide (engl. kiel. trans-catheter aortic valve implantation).

– Läppä viedään katetrin avulla suonen kautta kalkkeutuneen aorttaläpän keskelle, Laine selvittää. Läppä alkaa toimimaan välittömästi, kun se on laajennettu paikoilleen.

Kardiologia ja kirurgia ovat perinteisesti toimineet sydänleikkausten suhteen yhteistyössä mutta kuitenkin itsenäisesti. Uusi tekniikka edellyttää uudentyyppistä tiimityötä koko hoitoprosessin ajan. Itse toimenpiteessä ovat mukana sydänkirurgin ja kardiologin ohella ultraäänikardiologi, sekä anestesialääkäri, joskin aorttaläpän katetriasennuksia tehdään nykyisin jo puudutuksella, ilman yleisanestesiaa.

Kaikki aorttastenoosipotilaat, joiden leikkausriski katsotaan suureksi, tai jotka on lähetetty nimenomaan TAVI -harkintaan, arvioidaan kliinisesti TAVI -ryhmän kirurgien ja kardiologien yhteistyönä. Varsinainen hoitopäätös tehdään yhteiskokouksessa, jossa kuullaan myös tehoanestesiologian ja radiologian edustajia.

Potilasta valmistellaan toimenpiteeseen Meilahden sairaalan uudessa leikkaussalissa.

Potilasta valmistellaan toimenpiteeseen Meilahden sairaalan uudessa leikkaussalissa.


Suurimpina hyötyjinä monisairaat ja suuren leikkausriskin potilaat


Sydänkirurgi Leo Ihlberg on ollut alusta asti vetämässä projektia yhdessä Mika Laineen kanssa. Uutta hoitomuotoa hän kuvaa vallankumouksellisimmaksi keksinnöksi sydänkirurgian saralla sitten sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon. Se avaa hänen mukaansa uusia uria aorttaläppäsairauden
koko hoitostrategialle.

– Klassisessa menetelmässähän toimenpide hoidetaan avoleikkauksena, jonka ajaksi sydän joudutaan pysäyttämään. Uudessa aorttatekoläpän katetriasennuksessa potilas on hereillä, Leo Ihlberg valottaa.

Paikallispuudutuksessa tehdään potilaan nivuseen lyhyt viilto, josta katetrin avulla viedään uusi läppäproteesi paikalleen. Toimenpide vie vai kolmanneksen ajasta, joka kuluu perinteiseen leikkaukseen ja sillä päästään yhtä hyvään hoitotulokseen.

– Tämä on mullistanut näiden sairaimpien potilaiden hoidon, kun enää ei tarvitsekaan leikata, ja voidaan hoitaa katetritekniikalla suurimman riskin potilaat, hän huomauttaa.

 

Suomalaisosaaminen vahvasti mukana

HYKS:n sydän- ja keuhkokeskus on ollut vuosien ajan mukana kehittämässä uutta aorttaläpän katetriasennuksen teknologiaa. Tällä hetkellä kaikki yliopistosairaalat Suomessa asentavat keinoläppiä tällä tekniikalla.

– Yksi kirurgeistamme oli vuoden päivät opettamassa amerikkalaislääkäreille tätä teknologiaa. Olemme tällä hetkellä Suomen suurin yksikkö, jossa käytetään näitä läppiä, Laine kertoo.

Meilahden sairaalan leikkausosastolle valmistui uusi hybridisali vuoden 2013 lopulla. Edistyksellinen sali mahdollistaa entistä tehokkaamman ja turvallisemman toiminnan. TAVI -toimenpiteitä tehdään nykyisin viikoittain, ja leikkausjono on pienentynyt muutamaan viikkoon.

Aorttaläppää leikataan edelleen perinteisellä tavalla noin 200–250 potilasta vuosittain. Uusi tekniikka ei siinä mielessä vielä näy edes kokonaisleikkausmäärissä. Tällä hetkellä hoito rajoittuu henkilöihin, jotka eivät syystä tai toisesta sovellu isoon avoleikkaukseen, tai jolle iso avoleikkaus on huomattavan suuren riskin toimenpide. Läppäproteesin hinta on suurempi kuin tavallisen kirurgisesti asennettavan läpän, mutta säästöä tulee lyhentyneessä hoitoajassa. Myös tehohoidon tarve on vähäisempi.

 

Parhaimmillaan toipumisennuste todella hyvä

Kuitenkin on nähtävissä selviä viitteitä siihen, että yhä useammin uusi tekniikka on varteenotettava vaihtoehto tai jopa ensisijainen hoito-optio. Uutta tekniikkaa on laitettu sellaisille potilaille, jotka aiemmin eivät edes päässeet leikkaukseen. Se mahdollistaa iäkkäille, monisairaille potilaille ihmisille huomattavasti nopeamman toipumisen perinteiseen sydänleikkaukseen verrattuna.

– Aina kun voidaan tehdä toimenpiteitä turvallisesti ja hyvin tuloksin, se on hienoa. Parhaimmillaan toipuminen on todella nopeaa, koska potilaalla ei ole mitään isoa leikkauksesta aiheutuvaa traumaa elimistössään, ja sairaalasta voi päästä pois jo päivän parin kuluttua, Ihlberg sanoo.

Katetriläpät ovat suhteellisen uusi keksintö, ja siksi kokemuksia niiden kestosta täytyy vielä odottaa. Varfariinia ei yleensä tarvita, mutta sen sijaan käytetään verihiutaleita estävää lääkitystä.  Aorttaläpän katetriasennuksen saaneet potilaat tarvitsevat hieman useammin sydämentahdistimen perinteisellä avoleikkauksella leikattuihin verrattuna. Uutena hoitomuotona katetriläppäasennus on myös kustannuskysymys.

– Tekninen turvallisuus on kuitenkin yhtä hyvällä tasolla kuin avoleikkauksissa, samoin läpän toiminta.  Näkemykseni mukaan tämä tekniikka tulee lisääntymään. Se ei tule kokonaan korvaamaan sydänkirurgiaa, mutta suurelta osin kyllä, hän kiteyttää.

 SJTT/ Irmeli Kojonen


tervisekivi-140x250

SOTE-mestari_banneri

Tilaa uutiskirje

Pedihealth_logo_RGB-01

Tilaa Sosiaali & Terveysala Tänään -julkaisu

ban_sairex_2017_140x250px-002